Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Valtuutettu Adam Al-Sawadin puheenvuoro valtuustossa 14.11.2022

Arvoisa puheenjohtaja, arvon valtuutetut sekä muut läsnäolijat.

Vaikkakin valitettavaa, on selvää, että jokainen järjestelmä, sijoituskohde ja lautakunta ei voi saada aina juuri tarvitsemaansa rahamäärää, jonka takia niin me nyt – kuin myös lautakunnat, kaupunginhallitus ja kaupungin virkamiehet – olemme täällä tänään.

Olemme viimeisen vuoden aikana käsitelleet erityisen paljon asioita ja aiheita, jotka koskevat juuri kasvun ja oppimisen lautakuntaa tavalla tai toisella. Oli kyse niin kansallisten ilmiöiden taklaamisesta kuten nuorten syrjäytyminen, mielenterveysongelmat ja nuorisotyöttömyys – tai kunnallisista investoinneista kuten vaikkapa Hatsalan koulun tilanne – ovat lasten ja nuorten asiat olleet erityisen paljon tapetilla, ja niistä olemme voineetkin yhdessä yli puoluerajojen pitää konsensusta siitä, että ne ovat yksi kaupungin kärkiongelmista.

Tiivistettynä olemme myös kaupunginvaltuustona olleet ajamassa politiikkaa, joka asettaa käytännön tasolla vahvoja vaatimuksia ja tavoitteita kyetäksemme rakentamaan kaupungistamme sellaisen, joka yhdestä Suomen huonoimmista tilanteista asian suhteen, voi nousta yhä hyvinvoivemmaksi ja vetovoimaisemmaksi alueeksi.

Tämän lisäksi olemme saaneet akuutteja, mittavia kannanottoja esimerkiksi paikallisilta koulunkäynninohjaajilta ja muilta kouluhenkilökunnan jäseniltä, jotka vetoavat erityiseen investointitarpeeseen, jotta voimme parhaimmillaan kohdentaa tukea sitä tarvitseville ja pahimmillaan estää niiden yhteiskunnan ulkopuolelle putoamista, jotka ovat jo kärsineet menneiden vuosien investointipuutteista.

Luotan substanssilautakunnan asiantuntemukseen, ja uskon että tässä asiassa meillä ei kaupunkina ole varaa tinkiä jo nyt tiukalla olevien nuorten asioista. Valtuustossamme on lukuisia mainioita kasvatuksen, nuorisotyön ja hyvinvoinnin ammattilaisia, jotka ovat läpi vuoden pitäneet erinomaisia puheenvuoroja perustellakseen kaupungin investointitarpeita aiheeseen liittyen. Siispä en keskity heidän siteeraamiseen, vaan lopetan puheenvuoroni tällä asianytimellä:

Kuten sanoin, luotan substanssilautakunnan asiantuntemukseen. Yhtenä demokratian perusperiaatteena on antaa luottamustehtävissä oleville asiantuntijoille varmuus siitä, että heidän analyysillä on painoarvoa eikä sitä tiukan paikan tullen sivuuteta. Siihen nähden, miten kasvun ja oppimisen lautakunta on juuri kunnan kärkiongelmien äärellä, mielestäni jos jossain, niin juuri heidän toimissaan olisi huomattava tarve välttää liiallisia kompromisseja ja tehdä tarvittavat investoinnit nyt, jotta emme samalla kompromisoi myös Kuopion nuorten tulevaisuutta tämän enempää.

Kiitos.

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Laura Meriluodon ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2023

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kokouksen seuraajat,

Jälleen kerran tulevan vuoden taloutta ja toimintaa suunnitellaan epävarmoissa olosuhteissa. Muun muassa huoli pienituloisten kuopiolaisten pärjäämisestä hintojen noustessa ja vallitsevan tilanteen vaikutuksesta asukkaiden väliseen eriarvoisuuteen ovat kysymyksiä, joista kannamme vasemmistoliiton valtuustoryhmässä huolta.

Onneksi taloustilanteemme ei anna tänäkään vuonna syytä paniikkiin. Epävarmuutta joudutaan sietämään mahdollisesti vielä pitkäänkin, mutta meidän on siitä huolimatta kyettävä tekemään täällä ratkaisuja, jotka vievät kaupunkiamme eteenpäin. Meidän on mietittävä, miten Kuopio pystyy jatkossakin huolehtimaan perustehtävänsä toteuttamisesta – siis siitä, että pystymme tilanteiden vaihdellessakin turvaamaan laadukkaat peruspalvelut kaikille kuopiolaisille.

Sote- ja pelastuspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueen järjestämisvastuulle vähentää tehtäviämme, mutta ei sinänsä muuta vastuutamme asukkaidemme hyvinvoinnista aina lapsista ikäihmisiin. Meillä on kaupunkina tärkeä tehtävä vastata asukkaidemme sivistyksestä ja oppimisesta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Meidän tulee edelleen huolehtia siitä, että tulevillakin sukupolvilla on mahdollisuus nauttia upeasta luontoympäristöstämme turvallisissa ja terveellisissä olosuhteissa. Tehtävämme on myös huolehtia henkilöstömme hyvinvoinnista ja ennaltaehkäistä kuopiolaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Näihin tehtäviin organisaatiomme tarvitsee tukea. Yksi varsin tehokas ja resurssiviisas tapa tukea kaupunkilaisten aktiivisuutta, yhteisöllisyyttä, terveyttä ja hyvinvointia on yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Pidän huolestuttavana sitä suuntaa, mihin kumppanuutemme järjestökentän kanssa on menossa. Järjestöjen merkitys on kaupungin elinvoimaisuuden, demokratian toteutumisen ja ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta valtava. Meidän pitäisi tehdä kaupunkina kaikkemme, jotta järjestöjen toimintaedellytykset säilyisivät tässä muuttuvassa ympäristössä ja pidemmällä tähtäimellä myös paranisivat. Saamme tähän käytetyn panoksemme kyllä takaisin.

Nyt kuitenkin näyttää huolestuttavasti siltä, että esimerkiksi vastuu näistä paljon keskustelua herättäneistä uusista järjestöille kohdistuvista tilavuokrista siirretään täysin hyvinvoinnin edistämisen lautakunnan harteille. Lopullinen vastuu asiasta kuitenkin on meillä, valtuustolla, kun määritämme kyseisen palvelualueen käytössä olevan rahasumman ja samalla valtuuston tahtotilan. Olisikin hienoa kuulla tänään, tässä keskustelussa, mikä on puolueiden kanta tähän tilavuokra-asiaan. Meidän valtuustoryhmämme näkemyksen mukaan viisainta on mahdollistaa mahdollisimman paljon maksuttomia tiloja kaikenlaisten järjestöjen käyttöön.

Hyvät seuraajat,

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä on johdonmukaisesti pyrkinyt torjumaan koulujen ryhmäkokojen kasvua, ja tänä vuonna onkin ollut ilo huomata, että kaupunginhallitus näyttää tulleen ainakin jossain määrin samalle kannalle. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan vastaa tällä esityksellään siihen tarpeeseen, mikä kasvun ja oppimisen palvelualueella on, ainakaan jos uskomme kasvun ja oppimisen lautakuntaa. Tämä huolestuttaa meidän ryhmäämme.

Kaikilla meistä tässä salissa on tiedossa vanhempien, opettajien, koulunkäynnin ohjaajien ja muunkin henkilöstön hätä liittyen koulujen liian vähäisiin resursseihin. Osassa kuopiolaisia kouluja opetusryhmät ovat liian isoja eikä oppilaille ole tarjolla riittävästi yksilöllistä – lain edellyttämää – tukea koulunkäyntiin ja oppimiseen. Tällainen tilanne luonnollisesti uuvuttaa koulujen lapsia ja aikuisia.

Jos nyt hyväksymme kaupunginhallituksen esityksen talousarviosta kasvun ja oppimisen palvelualueelle tällaisenaan, lisäämmekö lasten ja nuorten eriarvioisuutta ja syrjäytymistä? Koulujen haastavista tilanteista kun kärsivät erityisesti ne oppilaat, joilla on jo muutenkin vaikeuksia koulunkäynnissä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä aikoo esittää 700 000 euron lisäämistä kasvun ja oppimisen palvelualueen budjettiin.

Arvoisat valtuutetut,

Kaikille kuntalaisille tai edes kaikille meille valtuutetuille ei aina aukea ne periaatteet, jotka ohjaavat kaupunkimme rahankäyttöön liittyvää päätöksentekoa. Samalla, kun etsimme säästöjä esimerkiksi koulupuolelta tai järjestöjen toimintaedellytysten tukemisesta, saatetaan täällä valtuustossa myöntää hyvinkin pikaisesti suuria summia kerralla erilaisiin hankkeisiin, joiden vaikutusta perustehtäviemme toteutumiseen ei ole kovin helppoa hahmottaa. Vaikka nuo satsaukset ovatkin usein ainakin jollakin tapaa perusteltuja, olisi välillä hyvä pysähtyä yhdessä pohtimaan erilaisten toimintojen vaikuttavuutta. Mikä todella vie meitä kohti tavoitettamme olla hyvän elämän pääkaupunki? Tällaista vaikutusten arviointia meidän tulisi harjoittaa nykyistä paremmin ja tietoon perustuen, ja sen tulisi olla avointa myös kuntalaisten suuntaan. Tässä meillä on tärkeä kehittämisen paikka.

Tässä kohden kuitenkin toivotan omasta ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta oikein turvallista ja hyvinvoivaa loppuvuotta kaikille kaupunkilaisille. Kiitos tästä vuodesta jokaiselle teistä.

Ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2023, kaupunginvaltuuston kokous 14.11.2022

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Laura Meriluodon ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 13.6.2022

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkahenkilöt ja muut kuulijat,

Kun katsotaan taloutta, Kuopiolla menee aika hyvin. Esimerkiksi edellisen tilikauden hyvä tulos ja taseen mittava ylijäämä antavat aihetta optimismiin. Erityisesti ottaen huomioon, millaisia aikoja viimeiset vuodet on eletty, on tästä tilanteesta syytä olla iloinen ja ylpeä. Iso kiitos asiasta kuuluu kaupungin henkilöstölle ja muillekin kuntalaisille, jotka ovat jaksaneet sinnitellä läpi vaikeiden aikojen yhteistä etua kerryttäen. Myös maan hallitus ansaitsee kiitoksen siitä, miten se on huolehtinut kuntien kestävyydestä läpi kriisiaikojen.

Talous ei kuitenkaan ole tärkein onnistumisen mittarimme. Tietoa siitä, miten Kuopion kaupungilla todellisuudessa menee ja miten olemme onnistuneet tehtävässämme, saadaan sen asukkaiden hyvinvointia kuvaavista mittareista.

Enemmistö kuopiolaisista voi monilla eri mittareilla mitattuna hyvin. Mutta tuttua sitaattia mukaillen voisi sanoa: kaupungin menestyksen taso mitataan sillä, miten se palvelee heikoimpiaan.

Meille kaupunkina ei ole kunniaksi se, miten olemme viimeisimpien vuosien aikana kohdelleet hädässä olevia lapsia ja nuoria, tai asumispalveluita jonottavia vanhuksia. Vammaispalveluiden käyttäjät ovat saaneet osansa kaupungin säästötoimenpiteistä, pitkäaikaisasunnottomuuden torjuntaan ei olla kyetty panostamaan riittävästi eikä kaupunkiin ole yrityksistä huolimatta saatu kipeästi kaivattua selviämisasemaa.

Moniin ongelmiin on organisaatiossamme onneksi herätty ja niihin on haettu aktiivisesti ratkaisuja. Hiljattain on tehty tarpeellisia korjausliikkeitä erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja vaikka tekemistä onkin vielä paljon, on suunta ollut oikea. Samaa voi todeta myös esimerkiksi vanhusten asumispalveluista.

Hyvät kuulijat,

Mennyttä ei tosiaan voi muuttaa, joten tässäkin kohden on parasta katsoa tulevaan. Kuten tiedämme, siirtyy iso osa tärkeistä tehtävistämme pian hyvinvointialueen vastuulle. Samalla verotulot vähenevät merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät haasteet eivät enää koskettaisi meitä. Hyvinvointialueen taloustilanteen tietäen on selvää, ettei se selviä sille asetetuista odotuksista yksin. Meille kaupunkina jää edelleen valtavan suuret vastuut asukkaidemme sivistyksen ja oppimisen sekä ylipäätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla. Tehtävämme on myös ennaltaehkäistä kuopiolaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Veroeuroja tulee jatkossa suunnata nykyistä enemmän muun muassa osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämiseen, koulujen ja päiväkotien olosuhteiden parantamiseen ja harrastustoiminnan tukemiseen niin täällä kaupungissa kuin myös maaseutualueella.

Tarvitsemme lisää matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, tasa-arvoisempia oppimisympäristöjä, helposti saavutettavia harrastustiloja, viihtyisiä lähiluontokohteita.  Kun ottaa huomioon tilinpäätöksen tunnusluvut ja vaikkapa hiljattaisen päätöksen Savilahden luolahankkeeseen liittyen, ei voida kovin uskottavasti perustella sellaista juustohöyläämistä, jota esimerkiksi kaupunginhallitus esittää tämän päivän esityslistalla kulttuurihyvinvointia tukeviin tapahtumiin liittyen.

On tietysti totta, kuten joku varmaan on jo mielessään todennut, että käytämme palveluihin vuosi vuodelta enemmän rahaa. Se ei kuitenkaan riitä perusteeksi sille, että päätämme olla tarttumatta epäkohtiin, joita kaupunkilaisten hyvinvoinnissa havaitsemme. Jos haluamme olla kasvava kaupunki, tulee meidän hyväksyä myös se, että palveluiden käyttö lisääntyy.

Samalla meidän tulee totta kai pyrkiä myös mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan ja huolehtia siitä, että voimavaramme kohdistuvat oikein. Siksi tarvitsemme nykyistä parempaa vaikutusten arviointia päätöksenteon tueksi. Päätökset tulee tehdä tietoon perustuen ja eri vaihtoehtoja punniten.  Vaikka kaupunki ei tuotakaan palveluita saadakseen niistä taloudellista hyötyä, on hyvä muistaa, että vaikuttavuusarvioihin perustuvat ja huolella mietityt sosiaaliset investoinnit voivat maksaa itsensä takaisin jopa moninkertaisesti.

Tekemistä meillä siis riittää, ja siksi onkin helpottavaa voida nyt tilinpäätöksen äärellä todeta, että Kuopiolla on varaa satsata palveluihin ja kuntalaisten hyvinvointiin. Meillä ei ole taloudellisesti hätää. Kriiseistä ja uhkakuvista huolimatta tuoreella valtuustolla on melko hyvät lähtökohdat jättää oma positiivinen jälkensä Kuopion kaupungin historiaan.

Omasta ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta toivotan teille valtuutetuille, kaupungin työntekijöille sekä asukkaille oikein hyvinvoivaa kesää.”

Laura Meriluoto, Kuopion kaupunginvaltuuston kokous 13.6.2022

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Laura Meriluodon ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat,

Silmäillessäni aiempien vuosien puheenvuorojani talousarviosta huomasin, että teemat eivät juuri ole vaihtuneet. Huoli tiettyjen palveluiden riittävyydestä seuraa yli valtuustokausien.

Eteenpäin on silti menty. Olemme päivittäneet kaupungin ilmastotavoitteita ja suuntaamme lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin siellä kipeästi kaivattuja voimavaroja. Tehtävänjako kaupungin ja sairaanhoitopiirin välillä näyttää myös vihdoin selkiytyneen. Tämä uskoakseni tarkoittaa sitä, että lapset ja nuoret pääsevät nopeammin tarvitsemansa palvelun piiriin ilman vastuun pompottelua eri osapuolten välillä.

Ei kuitenkaan riitä, että korjaamme jo pahaksi päässeitä ongelmia. Lasten ja nuorten pahoinvointia ja mielenterveyspalveluiden tarvetta pitää pystyä ennaltaehkäisemään nykyistä paremmin. Valtuutettu Iris Asikaisen kanssa jättämämme valtuustoaloitteen pohjalta perustettava nepsy-tiimi on parhaimmillaan yksi tärkeä osa tällaisia ennaltaehkäiseviä toimia, ja olen todella iloinen asian etenemisestä.

Seuraavaksi katse on käännettävä kouluihin. Varmasti jokaisen valtuutetun korviin on kantautunut niin opettajien kuin vanhempien hätä koulujen resursseista. Osassa kuopiolaisia kouluja opetusryhmät ovat liian isoja henkilöstömäärään nähden, eikä oppilaille ole tarjolla riittävästi yksilöllistä tukea koulunkäyntiin ja oppimiseen. Tällaisten koulujen henkilökunta on ymmärrettävästi väsynyttä ja turhautunutta.

Hyvät valtuutetut,

Se, että kaupunki käyttää rahaa asukkaidensa palveluihin, ei ole kielteinen asia, vaikka välillä tuntuukin, että sitä täällä vuodesta toiseen kauhistellaan. Palveluiden tuottaminen on kunnan keskeisin tehtävä ja velvollisuus. Sinä aikana, kun itse olen asunut Kuopiossa, on väkilukumme kasvanut noin 30 000 ihmisellä ja asukkaiden määrä kasvaa edelleen. On pakko hyväksyä, että sen seurauksena myös tiettyihin palveluihin kuluu enemmän rahaa. Fiksuilla päätöksillä voimme kuitenkin ehkäistä kalliimpien palveluiden tarvetta.

Pelkään, että jos nyt hyväksymme kaupunginhallituksen esityksen talousarviosta kasvun ja oppimisen palvelualueelle, lisäämme lasten ja nuorten eriarvioisuutta ja sitä kautta myös tulevaisuuden kuluja. Opetusryhmien haastavista tilanteista kärsivät erityisesti ne oppilaat, joilla on jo muutenkin vaikeuksia koulunkäynnissä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä luottaa kasvun ja oppimisen lautakunnan asiantuntemukseen ja esittää 850 000 euron lisäämistä palvelualueen budjettiin.

Myös vanhusten asumispalveluiden haasteet ovat olleet tiedossa pitkään, ja tilanne on edelleen vaikea. Pitkistä jonoista aiheutuu ikäihmisille kohtuuttomia tilanteita. Valtuustoryhmämme kannattaa esitystä lisärahan budjetoinnista asumispalveluihin. Tämän lisäksi tulee tietenkin panostaa ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen jo ennen raskaiden palveluiden tarvetta mahdollisimman monipuolisesti. Eräs hyvä tapa tähän ovat matalan kynnyksen palvelut ja ohjaus. Kuopion hyvinvointikioski on ollut hieno toimintamalli, joka tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen matalan kynnyksen terveydenedistämistyöhön. Siksi vastustamme hyvinvointikioskin lakkauttamista.

Talousarviokirjasta saamme lukea, että Kuopiolla menee lukuisten mittareiden mukaan hyvin. On kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja asunnottomien määrä on kaupungissamme lisääntynyt. Tällaisten elämäntilanteiden pitkittyessä syrjäytymisen ja kasautuneen huono-osaisuuden riski kasvaa. Kaupungin tärkeä tehtävä on vielä ensi vuonna huolehtia esimerkiksi riittävistä asumisen tukipalveluista sekä aikuissosiaalityön palveluista, jotta saisimme katkaistua huonon kierteen.

Ikävä tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin palvelut eivät tällä hetkellä onnistu kannattelemaan kaikkia apua tarvitsevia. Kolmannen sektorin tekemä työ on todella merkittävässä asemassa silloin, kun viralliset turvaverkot eivät saa ihmisestä koppia.

Järjestökentällä vallitsee tällä hetkellä huoli tulevaisuudesta. Sote-uudistuksen vaikutukset järjestöihin on vielä ratkaisematta ja rahoituskin on vaarassa pienentyä. Kaupungin tulee viimeistään ensi vuoden alkupuolella sopia hyvinvointialueen kanssa käytännöistä, joilla kuopiolaisia järjestöjä tuetaan esimerkiksi avustuksin ja tilojenkäyttöoikeuksin.

Arvoisat valtuutetut,

edellinen kaupunginvaltuusto muutti hallintosääntöä lisäämällä siihen kirjauksen, jonka mukaan lautakunnat tekevät oman talousarvioesityksensä. Tämänvuotinen talousarvioprosessi ei ole toteutunut tuon tahdon mukaisesti. Asiaan vaikutti vaalien siirtymisen seurauksena kiristynyt aikataulu. Ensi vuonna prosessi kuitenkin täytyy saada kuntoon. Lautakuntien tulee saada tehdä oma esityksensä palvelualueensa talousarviosta ilman ennalta asetettuja raameja. On kaupunginhallituksen ja sen jälkeen valtuuston asia sitten päättää, miten palveluita lopulta järjestetään, mihin lisätään, mistä karsitaan. Näin voimme muun muassa varmistaa sen, että jokainen valtuutettu saa tietää, mistä talousarviota hyväksyttäessä päätetään. Väitän, että nyt niin ei ole.

Lopuksi haluan valtuustoryhmämme puolesta jälleen lämpimästi kiittää Kuopion kaupungin sekä sairaanhoitopiirin henkilöstöä sitkeydestä ja valtavan tärkeästä työstä koronan aiheuttamissa poikkeavissa olosuhteissa. Olette meille elintärkeitä. Myös kuntalaisia kiitämme jaksamisesta ja elinvoimaisen kaupunkimme ylläpitämisestä.

Toivotamme rauhallista joulun odotusta ja ennen kaikkea terveyttä jokaiselle kuopiolaiselle!

Kaupunginvaltuutettu Laura Meriluodon ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2022, kaupunginvaltuuston kokous 29.11.2021

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Mielipidekirjoitus: Hyvä alku mutta ei riittävä satsaus

Kuopion kaupunginhallitus päätti lisätä kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioesitykseen 700 000 euroa kasvun ja oppimisen palvelualueelle. Hyvä alku mutta ei riittävä satsaus. Kasvun ja oppimisen lautakunnan mukaan tarve olisi vähintään yli kaksinkertainen (Savon Sanomat 16.11.).

Perusopetus on palvelu, jossa parhaimmillaan voidaan ehkäistä lasten ja nuorten pahoinvointia ja eriarvoistumista. Tasa-arvoinen peruskoulutus on suomalaisen hyvinvointimallin kovaa ydintä. Otteemme on kuitenkin lipsumassa. Liian vähäisestä resursoinnista kärsivät usein etenkin ne oppilaat, joiden riski pudota kelkasta on muutenkin suurempi. Lisäksi koulujen henkilökunta on liian kovilla. Pelkään inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia, jos tämä suunta jatkuu.

Laadukas opetus, kohtuulliset ryhmäkoot, erityinen tuki ja oppilaiden pahoinvointiin puuttuminen varhaisessa vaiheessa vaativat kaikki resursseja, mutta taloudelliset satsaukset maksavat itsensä takaisin. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on investointi tulevaisuuteen.

Myös ikäihmisten olosuhteisiin on talousarviossa kiinnitettävä huomiota. Liian pitkät jonot asumispalveluihin aiheuttavat kohtuutonta inhimillistä kärsimystä. Jokaisella kuopiolaisella pitää olla mahdollisuus arvokkaaseen ikääntymiseen myös silloin, kun kotona ei enää pärjää. Tämä ei saa jäädä rahasta kiinni.

Vasemmistoliitto on ollut talousarvion valmisteluvaiheesta sivussa, koska emme istu palvelualuei­den lautakunnissa tai kaupunginhallituksessa. Emme siis ole vielä päässeet tekemään omia esityksiämme ensi vuoden budjettiin. Kaupunginvaltuusto päättää lopullisesta talousarviosta joulukuun kokouksessaan, ja tuolloin aiomme vaatia suurempaa budjettia niin perusopetukseen kuin ikäihmisten palveluihin.

Keskustelua seuranneena uskallan toivoa, että saamme vastakaikua näille vaatimuksille myös muista puolueista.

Laura Meriluoto
Kaupunginvaltuutettu
Yhteiskuntatieteiden maisteri

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 17.11.2021

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Uuden valtuustoryhmän ensimmäinen kokous

Kuopion vasemmiston uuden valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön puheenjohtajan ensimmäinen kokous ja järjestäytymiskokous järjestettiin 20.6.2021. Kaupunginvaltuutettuja ovat Kari Hartikainen, Kalle Keinänen, Laura Meriluoto ja Soile Sirkka. Varavaltuutettuja ovat Adam Al-Sawad, Heikki Korppi, Veijo Kukkonen ja Hannu Miettinen.

Jatkamme työtämme jokaisen kuopiolaisen hyvinvointia edistävän ja punavihreän Kuopion puolesta.

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto kuntavaalit

Kuntavaalit 2021: KIITOS

Kiitämme Kuopion vasemmistossa jokaisesta äänestä ja luottamuksesta kuntavaaliehdokkaitamme kohtaan!

Laura Meriluoto sai valtavan äänimäärän – yli 1000 ääntä!

Jatkamme työtämme jokaisen kuopiolaisen hyvinvointia edistävän ja punavihreän Kuopion puolesta.

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Erkki Virtasen ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 17.5.2021

”Arvoisa puheenjohtaja,

Kunnan perustehtävä on tuottaa palveluja. Kaikki muu on sille alisteista; talouskin. Kunnan perustehtävä ei ole alijäämän ja velanoton välttäminen, vaan terveydenhuollon, opetuksen, vanhuspalveluiden verkostojen ylläpidon, kulttuurin ja monen muun tähdellisen asian tuottaminen niin ettei kukaan jää niistä osattomaksi vain siksi, etteivät omat rahat riitä.

Mutta vaikka järjestyksen pitää olla tämä, talous on pidettävä kunnossa. Palveluiden tuotanto ja investoinnit on suhteutettava käytettävissä oleviin voimavaroihin niin, ettei velka kasva kohtuuttomaksi. Tämä edellyttää, että palvelujen tuotanto järjestetään kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Palvelualueet eivät saa osaoptimoida vain omaa etuaan, vaan koko kaupungin ja ennen kaikkea kaupunkilaisten edun on oltava etusijalla. Vuosittaisessa tilinpäätöksessä pitää sitten tarkastella, miten tässä onnistuttiin. Miten tämä sujui Kuopion kaupungilta vuonna 2020?

Arvoisa puheenjohtaja! Jos asiaa katsoo vain mekaanisesti kirjanpidon näkökannalta, niin tulos oli hämmentävä. Syntyi 19,2 miljoonaa ylijäämää, vaikka oli budjetoitu lähes saman verran alijäämää. ”Kiitos” – lainausmerkeissä – tästä kuuluu koronaepidemialle ja ilman lainausmerkkejä maan hyvälle hallitukselle, joka kaikista edeltäjistään poiketen ei tehnyt kunnista niistä riippumattoman onnettomuuden maksumiestä. Koronan vaikutuksista Kuopion vuoden 2020 kuntatalouteen onkin aika yleisesti todettu, ettei siitä voi eikä saa tehdä suoria johtopäätelmiä sen paremmin olevaiseen kuin tulevaisuuteenkaan, koska perusongelmat ovat edelleen olemassa.

Näin asia tietysti onkin, mutta tilanne ei ole aivan näin yksiselitteinen. Korona ja sen seuraukset ovat osoittaneet, että ns. taloudelliset realiteetit eivät välttämättä sellaisenaan pädekään. Vaikka EKP ja USA:n keskuspankki ovat suunnilleen painaneet rahaa, ei taloudellista sekasortoa superinflaatioineen ole syntynyt, vaan pikemminkin päinvastoin. Viimeistään nyt on käynyt ainakin se selväksi, ettei julkista velan ottoa voi verrata yksityiseen velan ottoon eikä ottamamme velka ainakaan viimeisen 30 vuoden aikana ole tullut lastenlapsiemme maksattaviksi, kuten aika usein kuulee populistisesti väitettävän.

Myös se on käynyt selväksi, että kaupungin henkilöstö pystyy toimimaan tehokkaasti ja järjestäytyneesti kriisitilanteessa, jollainen kiistämättä ainakin subjektiivisesti viime keväänä kaupungin hallinnossa vallitsi. Suurin kiitos kuuluu tietysti kentän työntekijöille ja työnjohdolle, mutta olisikohan tapahtunut sellainenkin ihme, että johtavat virkamiehet ja jopa päättäjät onnistuivat tekemään oikeita päätöksiä oikeaan aikaan.

Sekin lienee tullut selväksi, ettei kaupungin suurin henkilöstöpoliittinen ongelmamme ole kaupungin liian suuri henkilöstömäärä, vaan se, mistä saamme sitä tulevaisuudessa tarpeeksi etenkin sote-palveluihin. Tilinpäätöskokouksissa aina kiitämme vuolaasti henkilöstöä. Teen sen tässä itsekin. Syytä kuitenkin olisi muistaa tämänpäiväiset kauniit puheemme sitten, kun teemme henkilöstöä koskevia todellisia päätöksiä. Teot ratkaisevat, eivät puheet.

Arvoisa puheenjohtaja! Pidin ensimmäisen tilinpäätösryhmäpuheeni tässä valtuustossa tasan 28 vuotta sitten. Sen jälkeen olen pitänyt niitä aika monta. Tämä tulee olemaan niistä viimeinen. Yleensä olen päässyt toteamaan, että paremmin meni, kuin talousarviota tehtäessä pelättiin ja paloiteltiin. Taivas ei pudonnutkaan niskaamme eikä Kuopion talous romahtanut. Yhteenvetona uskallan sanoa, että Kuopio on paremmassa kunnossa kuin 28 vuotta sitten. Arvoisat valtuustotoverit! Kun teistä aika moni uskoakseni tätä työtä jatkaa ensi kaudella, niin huolehtikaa siitä että se on jatkossa vielä parempi. Ja pitkää huolta erityisesti siitä, että heikoimmista pidetään huolta. Se on meidän kaikkien tehtävä.”

Erkki Virtanen, Kuopion kaupunginvaltuuston kokous 17.5.2021

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto kuntavaalit

Valtuuston valta ja lautakuntien vallan palauttaminen

Viikkosavoon (14.4.2021) haastatellut kuntapoliitikot valottivat mukavasti Kuopion vallan kammareita. On kuitenkin hyvä tarkentaa kaupunginvaltuuston vallankäytön mahdollisuuksia ja vaaroja. Valtuuston kunnassa käyttämä ylin valta on verrattavissa eduskunnan lakia säätävään valtaan. Esimerkiksi kaavoituspäätökset ovat merkittävää ja pysyväisluonteista paikallista lainsäädäntöä. Joka vuosi valtuusto hyväksyy tietysti talousarvion. Tämä budjettipäätös on tärkein kuntapolitiikan toistuva päätös.

Valtuuston on usein järkevää delegoida valtaansa. Mutta delegointi voi lipsahtaa myös vallan pois luovuttamiseksi.

Kuopiossa valtuusto päätti kymmenisen vuotta sitten keskittää valtaa tarpeettoman paljon kaupunginhallitukselle ja virkamiesjohdolle. Kuntapolitiikassa varsin poikkeuksellisesti Kuopiossa otettiin lautakunnilta pois päätösvalta oman palvelualueen budjetin valmisteluun ja siirrettiin se kaupunginhallitukselle ja virkamiesvalmistelulle.

Istuva valtuusto onneksi korjasi viime vuoden lopulla (30.11.) tämän virheliikkeen. Vasemmiston valtuustoryhmä oli ajamassa tätä korjausliikettä. Kesäkuun alusta voimaan tulevan uuden hallintosäännön mukaan neljä keskeistä lautakuntaa osallistuu ”strategian valmisteluun” ja tekee tavalliseen tapaan ”esityksen palvelualueen talousarvioksi”.

Valtuusto saa valtansa demokraattisesti kuntalaisilta. Kuntavaaleissa valittavien valtuutettujen on ensimmäisenä tutustuttava tarkasti vallankäytön mahdollisuuksiinsa, ja sitten käytettävä sitä.

Niko Noponen
Kuntavaaliehdokas (vas.)

Kirjoitus on julkaistu Viikkosavossa 28.4.2021

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Laura Meriluodon vappupuhe

Laura Meriluoto piti vappupuheen Kuopion valtuustopuolueiden yhteinen vappulive! -tapahtumassa 1.5.2021

Hyvät kuulijat,

Tarvitaan kykyä kuvitella jotain parempaa, jotta sitä voi ryhtyä tavoittelemaan. Tarvitaan halua kuvitella.

Vappu on sopivaa aikaa haaveilla paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Sellaisesta maailmasta, jossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta ei tarvitse taistella ja jossa ympäristön ja ilmaston kunnioittaminen menee voitontavoittelun edelle.

Minusta tuntuu, että tällä hetkellä keskitymme liiaksi miettimään, mistä kaikesta meidän pitää luopua saadaksemme aikaan muutoksen. Syyttelemme toisiamme ja synnytämme vastakkainasettelua, kun kukaan ei halua luopua mistään. Selkeät yhteiset visiot paremmasta tulevaisuudesta puuttuvat. Huoli omasta asemastamme tukahduttaa kykymme luovaan ajatteluun.

Samaan aikaan ilmasto lämpenee. Kasvi- ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon. Ihmisiä näkee nälkää ja joutuu jättämään kotejaan. Toisaalla kerskakulutus on kansanhuvi ja fossiilikapitalismin voittajat määräävät tahdin. Ihmisarvo määräytyy ennen kaikkea kuluttajuuden ja taloudellisen hyödyn kautta. Tähän mennessä tiedämme jo, että järjestelmämme on kestämätön, ja elämäntapamme sellaisena kuin olemme siihen tottuneet, on tullut tiensä päähän. Sukupolvemme tulee jättämään historiaan todella suuren jäljen, mutta vielä on ratkaisematta, muistellaanko meitä hyvässä vai pahassa.

Asioiden on muututtava. Tarvitsemme uudenlaisen, tasa-arvoa ja ympäristöä kunnioittavan talousjärjestelmän. Tarvitsemme uudenlaista työtä, uudenlaisia tapoja toteuttaa itseämme. Tarvitsemme rohkeutta.

En usko, että olemme pysähtyneet riittävän tarkasti miettimään, mitä kaikkea hyvää voimme saada muuttaessamme elämäntapaamme sellaiseksi, että tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus elää hyvää elämää.

Nyt viimeistään on aika alkaa rakentaa yhteisiä visioita siitä, millaista elämämme voisi tulevaisuudessa parhaimmillaan olla.

Itse uskon, että uusi elämäntapamme tarkoittaa enemmän laatuaikaa läheistemme kanssa. Se sisältää vähemmän suorittamista ja kilpailua. Se tarkoittaa mielekästä työtä, lisääntynyttä turvallisuuden tunnetta, maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta. Uskon, että jonain päivänä opimme määrittelemään itsemme ja toisemme jotenkin muutoin, kuin omistamamme materian ja tuottamamme taloudellisen hyödyn kautta.

Myös suomalaisen yhteiskunnan pitää nyt ja tulevaisuudessa perustua yhteisvastuuseen ja solidaarisuuteen. Ihmisten hyvinvointi tulee asettaa taloudellisten voittojen edelle. On pidettävä kiinni siitä, että yhteiskuntamme ei määrittele ihmisarvoa kansalaisuuden, ihonvärin, pankkitilin saldon tai työmarkkinatilanteen perusteella. Muistetaan myös, että ihmisyyden puolustaminen on itseisarvo, ei aate tai ideologia. Vääryyksien edessä vaikeneminen ei ole tolkun ihmisen merkki.

Hyvät kuulijat,

haluan vielä kohdistaa katseemme aikaan viime keväästä tähän hetkeen.

Julkisen sektorin työntekijät ovat sinnitelleet ja pitäneet meidät hengissä koronavuoden ajan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat riskeeranneet oman elämänsä. Hoitajat ovat hoitaneet yötä päivää laitoshuoltajien ahkerasti huoltamissa tiloissa. Opettajat ovat laittaneet opetuksen yhdessä yössä nettiin ja pitäneet huolen siitä, että jokainen koulumme on edelleen maailman paras. Koulunkäynnin ohjaajat ovat opastaneet ja auttaneet lapsia äkillisesti muuttuneissa olosuhteissa. Koulukuraattorit ovat etsineet ja kannatelleet kelkasta pudonneita nuoria. Kotihoidon työntekijät ovat pitäneet huolta kotiin eristäytyneistä ikääntyneistä. Sosiaalityössä on etsitty vastauksia ihan uudenlaisiin kriisitilanteisiin. Listaa voi jatkaa.

Koronapandemia on osoittanut meille julkisen sektorin – siis julkisen sektorin työntekijöiden arvon.

Miten me osoitamme heidän arvonsa koronakriisin jälkeen? Pelkät kiitokset eivät tuo leipää pöytään eivätkä pidä ihmisiä alalla.

Entä miten elämämme muuten jatkuu? Inhimillinen korjausvelka on kasvanut. Sen korko kasvaa kaikkein nopeimmin. Tässä tilanteessa tarvitsemme vastuullisia päätöksiä ja satsauksia hyvinvointiin ja koulutukseen.

Uskon, että kaikesta aiheuttamastaan pahasta huolimatta koronakriisi voi myös opettaa meille jotain. Olemme nyt huomanneet, että nopeakin muutos elämäntavoissa on mahdollista, jos halua riittää. Ehkä koronavuosi on myös mahdollistanut haaveilun oikeudenmukaisemmasta maailmasta ja paremmasta elämästä.

Viimeiseksi luen teille Claes Anderssonin runon Kaikki palautuu entiselleen, tai?, joka mielestäni kauniisti valaa uskoa ja toivoa siihen tulevaisuuteen, jonka yhdessä voimme uhkaavista tulevaisuudenkuvista huolimatta rakentaa. Se kuuluu näin:

Linnut ovat levottomia, puut vääntelevät käsiään
kivuliaasti
Maa, ilma ja vedet saattavat olla menetetyt
Ilmasto osoittaa kaksivaiheisen hulluuden oireita ja
linnut ovat myrkyistä ja raskasmetalleista tolaltaan
Metsä kuolee käsiimme, me seisomme avuttomina
syli täynnä kuolleita tikkuja
Mutta pilviseinän tuolla puolen
aurinko levittää
valojensa huntuja
Pimeys muuttuu toivoksi ja
auringonvalo täyttyy
kirkkaasta linnunlaulusta
Luultavasti kaikki oli pelkkää kuvittelua
ja pahoja aavistuksia
Linnut tulevat taas lentämään kohti uusia avaruuksia, puut
nauttivat taas lehtivihreästä lounastaan
Kaikki palautuu entiselleen, tai?

Oikein hyvää etävappua kaikille!