Kategoriat
Kaupunki

Maksuton ehkäisy on tärkeä tasa-arvoteko!

Kaupunginvaltuutettu Soile Sirkka edusti tänään Kuopion vasemmistoa maksuttoman ehkäisyn säilyttämisen puolesta järjestetyssä mielenosoituksessa Kuopion torilla.

Soile Sirkan puheenvuoro kuului seuraavasti:

”Vasemmiston arvomaailmaan kuuluu vahvasti muun muassa vapaus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Näiden arvojen puolesta olemme tänään kokoontuneet yhteen osoittaaksemme, että me välitämme. Maksuton ehkäisy on tärkeä erityisesti nuorille itsemääräämisoikeuden toteutumisen mahdollistajana. Jokaisella kuopiolaisnuorella tulee olla jatkossakin oikeus päättää omasta kehostaan ja saada seksuaaliterveyspalveluita. Ehkäisy on oikeus ja todella tärkeä osa yksilön päätösvaltaa.

Maksuttoman ehkäisyn eväämisellä emme saavuta säästöjä, vaan tapahtuu juuri päinvastoin. Luopumalla maksuttomasta ehkäisystä lisäisimme eriarvoisuutta nuorten välillä. Turvallinen ja sen myötä myös nautinnollinen seksi ei saa olla taloudellinen kysymys. Nuorten maksuttomalla ehkäisyllä on saavutettu hyötyjä niin yksilö- kuin kuntatasolla.

Maksuttomalla ehkäisyllä on saatu vähennettyä seksiteitse tarttuvien tautien ja raskaudenkeskeytysten määrää. Turvallisen seksin harrastaminen ja perhesuunnittelu eivät saa muodostua taloudelliseksi haasteeksi ja lisästressin aiheuttajaksi jo muutoinkin vaativassa yhteiskunnassa eläville nuorille.

Vasemmisto on ollut maksuttoman ehkäisyn puolella ja puolesta puhujana jo pitkään ja tulemme olemaan sitä jatkossakin.”

Kategoriat
Kaupunki kuntavaalit

Mielipidekirjoitus: Lähiruoka-asia ei etene Kuopion ruokapalvelussa

Seurasin netistä Kuopion kaupungin valtuuston kokousta ja lähiruoka-aloitteeseen liittyvää keskustelua. Useimmat valtuutetuista olivat allekirjoittaneet aloitteen lähiruuan lisäämisestä kunnalliseen ruokapalveluun, mikä käytännössä tarkoittanee Servican palveluja.

Keskustelujen myötä ilmeni, että vastaavanlaisia aloitteita oli tehty aikaisemminkin. Vastaus aloitteeseen oli hyvin tyypillinen vastaus kaupungin viranhaltijoilta: kehutaan aloitteen tärkeyttä, mutta samalla valitetaan asian toteuttamisen vaikeutta ja rahapulaa.

Useat valtuutetut kiittelivät asiaa valmistelevia virkamiehiä hyvästä vastauksesta – hekin, jotka olivat aloitteen allekirjoittaneet. Kokouksen kulun aikana selvisi, että mitään asia viemiseksi eteenpäin ei ole tehty.

Eihän kukaan aloitteen tekijöistäkään ollut ajatellut, että kerralla siirrytään lähiruokaan. Asian työstäminen tulee aloittaa esimerkiksi tuottajien ja heidän omistamien organisaatioiden kanssa. Tulee aloittaa jostakin pienestä ja laajentaa. Maatalous sekä eläin- ja maidontuotanto elävät muutosvaihetta ja sielläkin tarvitaan aloitteellisuutta ja ideoita, uusia mahdollisuuksia.

Lähiruuan, vähintään kotimaisten tuotteiden, lisääminen ateriapalveluihin on erittäin tärkeää. Ateriapalveluiden taso on Kuopion kaupungin laitoksissa huolestuttava. Henkilökohtaista kokemusta on vanhuspalveluiden aterioista: puolivalmisteita, raskaita kastikepohjia, paljon jauhosta tehtyä muusia. Kotimaista marjaa ja hedelmää ei näkynyt, mehuun tehtyjä kiisseleitä oli joka päivä. KYSissä saimme aina saman perusarvioin äitini tilasta; proteiinin puutos. Näkemäni ateriat eivät olleet suositusten mukaisia muutenkaan. Liha oli ruskean valmis-kastikepohjan piilossa muutamana murusena.

Aterioiden sisältö näyttää muuttuvan kohderyhmän mukaan. Ei voi olla niin, että työikäiset, jotka voivat antaa kritiikkiä ruuan laadusta, saavat laadullisesti parempia aterioita – seisovasta pöydästä. Kyllä vanhusten, jotka päivä pitkät viettävät aikaansa usein yksin ja vielä vuoteissaan, ovat ansainneet ne laadukkaimmat tuotteet, vaikkakaan he eivät valita. Myös kasvavien lasten ja nuorten ravintopalveluiden on oltava laadukkaita ja ennen kaikkea ravitsevan monipuolisia.

Kotimaisuusastetta nostamalla saataisiin varmasti parannusta laatuun. Lisäaineita tulee liian paljon ainakin vanhuksille tarjotuissa aterioissa ja välipaloissa. Puolivalmisteiden ravintoarvot ovat mitättömiä, vaikka tuote alkujaan olisikin ollut rikas ravintoarvoltaan. Ravintoarvot tulisi mitata tarjolla olevalta lautaselta, se on konkretiaa ja rehellistä.

Paremman ruokakulttuurin toivossa myös julkisten palvelujen osalta.

Maritta Norberg
kuntavaaliehdokas (vas.)
Kuopio

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.6.2021

Kategoriat
Kaupunki kuntavaalit

Kuopiolaisten palvelut turvattava

Kuopio kuuluu Suomessa halutuimpien asuinpaikkakuntien kärkiryhmään. Miten ylläpidämme vetovoimatekijämme, joista koulutuksen, terveyspalvelujen ja työn lisäksi kohtuuhintainen asuminen on tärkeää?

Meidän on huolehdittava, että asuntoja voidaan rakentaa riittävästi niin asemakaavoitetuille alueille kuin maaseudullekin. Myös vuokra-asuntoja on oltava tarjolla riittävästi. Tässä Niiralan Kulma Oy on onnistunutkin.

Koulukysymykset on ratkaistava sellaisella kouluverkostolla, että lasten koulumatkat säilyvät kohtuullisina. Hatsalan koulun tulevaisuus on pystyttävä ratkaisemaan ripeästi.

Myös Puijonlaakson nykyisen asukastuvan palvelut on säilytettävä rakentamalla vastaavat tilat uuteen palvelutaloon. Torin alla Apajassa olevan terveyskioskin toiminta on säilytettävä.

Viime aikoina on kuopiolaisia puhututtanut asuntotonttien uusi hinnoittelu, jolla kaupunki nostaa niin tontinvuokria kuin myyntihintojakin. Sanoisin, että kohtuullisuus on tässäkin parasta.

Tontin vuokran lisäksi on lämmöllä, sähköllä ja vedellä suuri vaikutus asumiskustannuksiimme. Sen vuoksi on välttämätöntä pitää niin Kuopion Energia Oy kuin vesiyhtiökin kaupunkilaisten omistuksessa. Vakaahintainen kaukolämpö ja sähkö on meille etu ja vetovoimatekijä, varsinkin kun sitä tehdään vähäpäästöisesti uusituvilla energianlähteillä.

Kuopio on viime vuosina investoinut kiivaasti ja velkaantunut huolestuttavaa vauhtia. Kaupunkikonsernin lainat ja vuokravastuut ovat nyt yhteensä peräti 1,1 miljardia euroa. Meillä jokaisella asukkaalla on nyt vastuullamme noin 11000 euroa kaupunkikonsernin lainoja.

Erilaiset sijoittajat ovat jatkuvasti kiinnostuneita ostamaan kasvavien kaupunkien omistamia energia- ja vesiyhtiöitä. Lähihistoriasta löytyy Kuopiossakin esimerkkejä siitä, että kaupunkimme omistamaa energiayhtiötä on yritetty fuusioida tai muuten luovuttaa sekä menettää määräysvalta. Kuopiolaisten omistamat yhtiöt ja liikelaitokset on pidettävä omassa omistuksessamme. Näin voimme parhaiten palvella kuntalaisia ja pitää asumiskustannukset edullisina sekä veroprosentin siedettävänä.

Vasta silloin olemme matkalla kohti hyvän elämän pääkaupunkia.

Kalle Keinänen
kaupunginvaltuutettu
tarkastuslautakunnan jäsen
kuntavaaliehdokas (vas.)

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 26.5.2021

Kategoriat
Kaupunki Vasemmistonaiset

Vetovoimaa feministisellä kaupunkisuunnittelulla

Kolmekymppinen nainen katosi kotimatkallaan Lontoossa noin kuukausi sitten. Naisen ruumis löytyi myöhemmin metsäalueelta Lontoon ulkopuolelta. Lontoossa järjestettiin tapauksen vuoksi muistotilaisuus, jossa osoitettiin mieltä miesten naisia kohtaan tekemää väkivaltaa ja ahdistelua vastaan.

Tapaus on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Pelko ahdistelusta ja väkivallasta vaikuttaa tutkitusti naisten turvallisuuden tunteeseen, liikkumiseen ja viihtyvyyteen kaupunkitilassa. Euroopan unionin mukaan yli puolet EU:n naisista välttää ainakin toisinaan tiettyjä tilanteita tai paikkoja pelätessään joutuvansa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Millainen kaupunki olisi parempi paikka naisille? Kaupunkitilan suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten turvalliseksi, viihtyisäksi ja omakseen naiset, mutta myös muunsukupuoliset, maahanmuuttajat, vammaiset, vanhukset tai lapset kaupungin kokevat. Kaupunkeja tulee suunnitella ensisijaisesti ihmisille, ei yksityisautoille tai talouskasvulle.

Naiset liikkuvat miehiä vähemmän omalla autolla. Feministin suunnittelemassa kaupungissa onkin helppo liikkua kävellen, lastenrattaiden kanssa, pyörätuolilla, rollaattorilla ja pyöräillen. Jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteista pidetään huolta ympäri vuoden. Joukkoliikenne on sujuvaa. Autoliikennettä on vähemmän ja se on sijoitettu kauemmas niin, ettei se vaaranna ihmisten turvallisuutta eikä alueen viihtyisyyttä.

Naiset kantavat usein arjessa vastuuta myös muista ihmisistä. Feministin suunnittelemalla asuinalueella on viihtyisä pieni keskusta, lähikauppa, päiväkoti, koulu, kirjasto, terveyspiste ja asukastupa. Näihin kaikkiin on mukava ja turvallinen reitti. Naapurustojen lapsille ja perheille löytyy puistoja, lähiliikuntapaikkoja ja lähiluontoa.

Turvattomuuden tunne vaikuttaa huomattavasti kaupunkitilan kokemiseen. Turvalliseksi koettu ympäristö on tärkeä osa onnistunutta kaupunkitilaa. Feministin suunnittelemilla alueilla on hyvä valaistus, avaruutta, katutaidetta ja ihmisiä.

Feministinen kaupunkisuunnittelu tukee jokaisen kaupunkilaisen hyvinvointia ja lisää kaupungin vetovoimaa.

Maija Hartikainen
yhteiskuntamaantieteilijä, kuntavaaliehdokas
Laura Meriluoto
sosiologi, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu hieman lyhennettynä versiona Savon Sanomissa 31.3.2021

Katso myös Laura Meriluodon nettisivut