Kategoriat
Kaupunginvaltuusto kuntavaalit

Kuntavaalit 2021: KIITOS

Kiitämme Kuopion vasemmistossa jokaisesta äänestä ja luottamuksesta kuntavaaliehdokkaitamme kohtaan!

Laura Meriluoto sai valtavan äänimäärän – yli 1000 ääntä!

Jatkamme työtämme jokaisen kuopiolaisen hyvinvointia edistävän ja punavihreän Kuopion puolesta.

Kategoriat
kuntavaalit

Mielipidekirjoitus: Kohtuullisuutta vai kateutta?

Täyttäessäni jotain monista vaalikoneista, eteeni tuli kysymys siitä pitääkö ahkerille ja älykkäille pystyä maksamaan enemmän palkkaa. Kyllä, pitää pystyä maksamaan. Heti perään herää kuitenkin kysymys kuinka paljon ahkeruudesta ja älykkyydestä sitten pitäisi maksaa.

Vuonna 2020 palkkatulojen mediaani tilastokeskuksen mukaan oli 3000 €. Suomen tasavallan presidentin palkka on kuukaudessa 10500 €, jonka presidentti saa käteensä verottomana.

Hyvä johtaja voi saada kymppitonnin palkan ja oikein kokenut ja älykäs johtaja voi sitten nostaa 13000 €. Mutta onko joku niin älykäs, että hänelle pitäisi maksaa sadan tonnin tai miljoonan palkkaa? Samat vuorokauden tunnit ovat käytettävissä ja älykäs johtaja ei yksin paljon tee, jos takana ei ole hyvin toimivat työntekijät.

Usein vedotaan, että mikäli emme maksa huippupalkkoja, huippujohtajat valuvat ulkomaille. Soronoo vain ja menoksi! Meillä on Suomessa niin älykkäitä ja hyvin koulutettuja ihmisiä, että voimme yhden sadan tonnin johtajan korvata viidellä kymppitonnin johtajalla ja tulos voisi olla jopa parempi. Useammat älykkäät aivot vähemmällä rahalla. Omille pomoilleni voisin antaa minkä tahansa suomalaisen yrityksen johdettavaksi ja tiedän että pieleen ei menisi.

Suurista palkkatuloista keskusteltaessa nostetaan esille hyvin usein suomalaisten kateellisuuskortti. Mielestäni tässä keskustelussa on kysymys kohtuullisuudesta, ei kateudesta. Huippupalkkojen eläkkeiden kohtuullisuudesta voisi kirjoittaa toisen kirjoituksen.

Susanna Järvinen
Vientipäällikkö
kuntavaaliehdokas (vas.)

Kirjoitus on julkaistu Viikkosavossa 9.6.2021

Kategoriat
kuntavaalit

Lastensuojeluun panostaminen on arvovalinta

Olisiko teillä hetki aikaa keskustella lastensuojelusta? Kuinka sitä tulisi toteuttaa ja kehittää Kuopiossa? Miksi siihen panostaminen on tärkeää ja kuinka me kaikki kuntalaiset hyödymme siitä tulevaisuudessa?

Lastensuojelua tulisi toteuttaa ennalta ehkäisevin toimin, riittävän ajoissa ja riittävän pitkään. Riittämättömät resurssit terveydenhuollossa, kouluissa, mielenterveyspalveluissa, neuropsykiatrisissa palveluissa ja matalan kynnyksen palveluissa aiheuttavat sen, että lastensuojelu vastaa myös näitä tukimuotoja vaille jääneiden hätään.

Tällä hetkellä lastensuojelulaitoksiin sijoitetaan hyvin monin eri tavoin oireilevia lapsia ja nuoria, jotka eivät ole saaneet oikeaa tukea. Kodin ulkopuolisen sijoittamisen tulisi olla viimesijainen keino, eikä sillä tule paikata muiden palveluiden vuotamista. Mikäli kunnassa aidosti halutaan auttaa perheitä, tulisi sen näkyä myös työntekijöistä huolehtimisena.

Lastensuojeluun satsaaminen luo hyvinvointia niin yksilö- kuin kuntatasolla. Mikäli lapsia ja nuoria ei tueta ajoissa, ovat he suuremmassa riskissä joutua syrjäytetyiksi myös myöhemmin elämässään. Lastensuojelun resursseihin panostaminen on ennen kaikkea arvovalinta.

Soile Sirkka
kuntavaaliehdokas (vasemmisto, sitoutumaton)

Kategoriat
Kaupunki kuntavaalit

Mielipidekirjoitus: Lähiruoka-asia ei etene Kuopion ruokapalvelussa

Seurasin netistä Kuopion kaupungin valtuuston kokousta ja lähiruoka-aloitteeseen liittyvää keskustelua. Useimmat valtuutetuista olivat allekirjoittaneet aloitteen lähiruuan lisäämisestä kunnalliseen ruokapalveluun, mikä käytännössä tarkoittanee Servican palveluja.

Keskustelujen myötä ilmeni, että vastaavanlaisia aloitteita oli tehty aikaisemminkin. Vastaus aloitteeseen oli hyvin tyypillinen vastaus kaupungin viranhaltijoilta: kehutaan aloitteen tärkeyttä, mutta samalla valitetaan asian toteuttamisen vaikeutta ja rahapulaa.

Useat valtuutetut kiittelivät asiaa valmistelevia virkamiehiä hyvästä vastauksesta – hekin, jotka olivat aloitteen allekirjoittaneet. Kokouksen kulun aikana selvisi, että mitään asia viemiseksi eteenpäin ei ole tehty.

Eihän kukaan aloitteen tekijöistäkään ollut ajatellut, että kerralla siirrytään lähiruokaan. Asian työstäminen tulee aloittaa esimerkiksi tuottajien ja heidän omistamien organisaatioiden kanssa. Tulee aloittaa jostakin pienestä ja laajentaa. Maatalous sekä eläin- ja maidontuotanto elävät muutosvaihetta ja sielläkin tarvitaan aloitteellisuutta ja ideoita, uusia mahdollisuuksia.

Lähiruuan, vähintään kotimaisten tuotteiden, lisääminen ateriapalveluihin on erittäin tärkeää. Ateriapalveluiden taso on Kuopion kaupungin laitoksissa huolestuttava. Henkilökohtaista kokemusta on vanhuspalveluiden aterioista: puolivalmisteita, raskaita kastikepohjia, paljon jauhosta tehtyä muusia. Kotimaista marjaa ja hedelmää ei näkynyt, mehuun tehtyjä kiisseleitä oli joka päivä. KYSissä saimme aina saman perusarvioin äitini tilasta; proteiinin puutos. Näkemäni ateriat eivät olleet suositusten mukaisia muutenkaan. Liha oli ruskean valmis-kastikepohjan piilossa muutamana murusena.

Aterioiden sisältö näyttää muuttuvan kohderyhmän mukaan. Ei voi olla niin, että työikäiset, jotka voivat antaa kritiikkiä ruuan laadusta, saavat laadullisesti parempia aterioita – seisovasta pöydästä. Kyllä vanhusten, jotka päivä pitkät viettävät aikaansa usein yksin ja vielä vuoteissaan, ovat ansainneet ne laadukkaimmat tuotteet, vaikkakaan he eivät valita. Myös kasvavien lasten ja nuorten ravintopalveluiden on oltava laadukkaita ja ennen kaikkea ravitsevan monipuolisia.

Kotimaisuusastetta nostamalla saataisiin varmasti parannusta laatuun. Lisäaineita tulee liian paljon ainakin vanhuksille tarjotuissa aterioissa ja välipaloissa. Puolivalmisteiden ravintoarvot ovat mitättömiä, vaikka tuote alkujaan olisikin ollut rikas ravintoarvoltaan. Ravintoarvot tulisi mitata tarjolla olevalta lautaselta, se on konkretiaa ja rehellistä.

Paremman ruokakulttuurin toivossa myös julkisten palvelujen osalta.

Maritta Norberg
kuntavaaliehdokas (vas.)
Kuopio

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.6.2021

Kategoriat
kuntavaalit Liikunta

Kuopiossa olisi tilausta uudelle frisbeegolfradalle

Viimeisten vuosien aikana frisbeegolf lisännyt huimasti suosiotaan. On mukava nähdä, että laji kerää uusia ja innostuneita pelaajia mukaansa iästä riippumatta ja haastaa kaiken ikäiset liikkumaan luonnossa. Edullisena lajina frisbeegolf sopii kaikenkokoisille lompakoille.

Kuopiossa on profiililtaan erilaiset Peikkometsän, Huuhanmetsän ja Puijon radat, ja niille kaikille löytyy pelaajia runsain määrin. Puijon ja Huuhan radat ovat hyvin hoidettuja ja laadukkaita. Peikkometsä puolestaan vaatisi hieman kunnostusta, mutta on varmasti pienellä rahalla kuitenkin kuntoon laitettavissa. Tahko ja Atrain ovat hieman kauempana keskeiseltä Kuopio-alueelta, mutta kyllä harrastajat ovat näillekin hienoille radoille löytäneet.

Myös lajin edustaja maailman huipulta ovat pelanneet Kuopiossa, ja lajin huipulle on Kuopiosta edetty.

Kuopion kokoiseen kaupunkiin mahtuisi lisääkin täysipitkiä ratoja, ja investointina tällainen ei varmaan talouttamme kaataisi. Investointi yhdessä jonkun urheiluseuran kanssa toisi myös myönteistä näkyvyyttä kaupunkiimme.

Veijo Kukkonen
kuntavaaliehdokas (vas.)
Kuopio

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 4.6.2021

Kategoriat
kuntavaalit

Työhyvinvoiva työntekijä on työnantajallekin tuottava

Olen huolissani Kuopion kotihoidon tilanteesta. Ammattiosaston puheenjohtajana saan paljon yhteydenottoja työntekijöiltä heidän kiireisestä arjestaan. Tilanne on puhututtanut ainakin jo 10 vuotta. Tilanne ei puhumalla ole parantunut, päinvastoin, se on katastrofaalisesti pahentunut. Siniset valot ja käsien taputukset eivät ole auttaneet, vaikka sympatiaa ovatkin tuoneet.

Kotihoidossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä, ikäihmisiä, joiden hoitopaikka olisi jo palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä. Ikäihmisten hoitotyö on koko ajan vaativampaa ja kuormittavampaa. Kotihoidon työntekijät, joita on aivan liian vähän, ovat työssään joka päivä kovilla ja tekevät työnsä kohtuuttoman pienillä resursseilla, pelkona, pystyykö hoitotyönsä tekemään enää eettisestikään oikein. Kotihoidon työntekijöiden uupumus on käsin kosketeltavissa, sairauspoissaolot vain kasvavat työuupumuksen vuoksi ja alalta halutaan työolosuhteiden ja eettisyyden takia pois, vaikka työ on työntekijöiden mielestä arvokasta, mukavaa ja antoisaa.  

Kotihoidon tämän hetkinen tila on vaikuttanut joko suoraan tai välillisesti myös vastaanottopalvelujen, erikoisairaanhoidon, ensihoidon tehtävien ja käyntien määrään lisääntymisenä. Suuri huoli on myös asiakkaiden vuodeosastojen hoitojaksojen pidentymisestä, koska asiakkaita ei voida kotiuttaa kotihoidon resurssipulan vuoksi.

Kotihoidon tilanteen korjaamiseksi tarvitaan toki myös rahaa, esimerkiksi työntekijöiden lisäämiseksi. Mistä raha? Vaikka velalla, jos kassasta ei muuten valtion koronatukiaisista hoitoalalle rahoja riitä? Rahat palautuvat jopa moninkertaisesti takaisin sairauspoissaolojen vähentymisenä, ikäihmisten hoidon parantumisena sekä muilta hoitotyön palvelualoilta tehtävien määrän vähentymisenä. Joskus on vaan pakko ymmärtää, että ensin on investoitava rahaa ennen kuin voidaan saada säästöjä. Erikoista on, että jotkut puolueet vaativat myös parempaa terveydenhuoltoa, mutta mikään ei saisi maksaa mitään tai halutaan kaikki ulkoistaa yksityiselle terveyspalvelujen tuottajille, tuottajille, jotka eivät edes maksa verojaan Suomeen. Yksityisille terveysjäteille, joihin on varaa vain hyvätuloisilla. Hyvällä hoidolla on hintansa ja rahalliset panostukset ovat sekä tuottavia että säästäviä, kun resurssit ja panostukset kohdennetaan oikein. Nyt on Kuopion kaupungin pakko antaa se arvostus ja tuki mikä kotihoidolle kuuluu, tai uhkana on, ettei meillä ole kohta enää kotihoidossa työntekijöitä, joille tuki ja arvostus voidaan antaa. Samalla kotihoidosta saataisiin imu-, veto-, pitovoimainen sekä arvostettu paikka tehdä työtä. Myös vanhustyön koulutukseen saataisi lisää kiinnostusta ja opiskelijoita!

**

Omaishoidontukeen on saatava reilu korotus. Sitä voidaan korottaa, koska vastaavalla tavalla järjestettyä hoitoa ei saada mistään, millään keinoin, halvemmalla. Omaishoitajien taloudelliseen tukemiseen, jaksamiseen ja lakisääteisten lomien mahdollistamiseen panostamalla, saadaan taas säästöjä ja hyvinvointia. Omaishoitajat tekevät meillä äärettömän hienoa ja kaupungille erittäin taloudellisesti kannattavaa työtä. He ansaitsevat työllensä tukea.

**

On myös järkyttävää ollut kuulla, että liitoskuntien terveysasemat ja koulut ovat taas lopetusuhka keskustelun alla. Oikeastiko jotkut miettivät, että Maaningan, Juankosken, Nilsiän ja Karttulan terveysasemien ja koulujen lopettamisuhka toisi meille säästöä? Kyllä nyt pitää ajatella, varsinkin näin kaamean koronan tuoman etätyön aikaan, että kannattaa panostaa liitoskuntien palveluihin, kuten parempiin julkisiin kulkuyhteyksiin, tiestön parempaan kuntoon ja toimiviin tietoliikenneyhteyksiin. Tämäkin on itseasiassa säästökeino. On ihan höpöä ajatella, että liitoskunnista ihmisten kuljettaminen Kuopion keskustaan palvelujen perässä olisi säästökeino. Myös elinkeinoelämää ja yrittäjyyttä voitaisiin saada liitoskuntiin lisää, kun puitteet alueilla olisivat kunnossa. Hyvinvointi ei ole pelkkää rahaa, elinkeinoelämää tai ihmisten määrää, se on myös puhdasta luontoa, väljyyttä ja peruspalveluiden toimivuutta ja säilyvyyttä, tulevaisuuden uskoa.

**

Koulunkäynninohjaajia tarvitaan lisää. Miksi? He ovat lähinnä sitä lasta ja nuorta, tukemassa ja auttamassa oppimaan ja kasvamaan. Syksylle on juuri saamien tietojen mukaan koulunkäynninohjaajille tiedossa vähennyksiä. Mitä ihmettä? Kesällä he ovat jo osa lomautettuna, talven pienellä palkalla tekevät lasten ja nuorten eteen huikean hyvän työn, joka ei näy monille ulospäin. Puhutaan vaan opettajista ja heidän resursseistaan. On hyvä, että puhutaankin, mutta koulunkäynninohjaajat ovat erittäin tärkeä osa koulurauhaa, oppimisen tukemista ja koulumaailman yhteisöä, ammattiryhmä, jota ilman ei opettajillakaan olisi mahdollisuutta tehdä työtään hyvin.

**

Myös varhaiskasvatus on murroksessa. Lastenhoitajien tulevaisuus puhututtaa. Lastenhoitajan syli, turva ja läheisyys lapselle on korvaamaton, ”opet” eivät pysty työskentelemään ilman lastenhoitajien työpanosta päiväkodeissa täysipainoisesti. Päiväkodit eivät tule ilman lastenhoitajia pärjäämään, se on vaan fakta.

**

Mikä ihmeen vimma on näistä matalapalkka-ammateista säästää? Lähihoitajat, lastenhoitajat ja koulunkäynninohjaajat, korvaamattomat työntekijät, joiden palkka on pieni ja työmäärä suuri. Säästö on olematon suhteessa saatuihin hyötyihin.

Ei Kuopion kaupungin työnantajana tarvitse olla huolissaan asiakkaistaan. Kaupungin kannattaa olla huolissaan työntekijöistään, kyllä työntekijät pitävät huolen asiakkaista. Työhyvinvoiva työntekijä on työnantajallekin tuottava!

Terveyspalvelut kaikille, ei harvoille! Muiden muassa näiden asioiden vuoksi minä olen ehdolla Kuopion kaupungin valtuustoon, nämä ovat minulle tärkeitä arvoja, näiden asioiden puolesta haluan pitää huolta ja vaikuttaa.

Heikki Korppi

Heikki Korppi on kuntavaaliehdokas, päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ja Tehy Kuopion ammattiosasto ry:n puheenjohtaja

Kategoriat
kuntavaalit

Kuntavaalikiertueella 2.-7.6.

Keskiviikko 2.6.

klo 15-17 Männistön tori

Lauantai 5.6.

klo 9-12 Kuopion tori
klo 15-15:45 Facebook-live: Käsityöaktivismia, feminismiä ja politiikkaa, järjestäjinä kuntavaaliehdokkaat Laura Meriluoto ja Maija Hartikainen, katso tapahtuman lisätiedot
klo 17- Soppaa ja sirkushuveja -tapahtuma Valkeisenlammella. järjestäjänä kuntavaaliehdokas Stefania Jaakkola, katso tapahtuman lisätiedot

Maanantai 7.6.

klo 15-17 Kuopion tori
Opetusministeri Jussi Saramo paikalla klo 15:30-16:15


Tule moikkaamaan ehdokkaitamme!

Noudatamme Aluehallintoviraston ohjeita sekä hygienia- ja turvallisuusohjeita.

Kategoriat
kuntavaalit

Mielipidekirjoitus: Asuntopolitiikkaa asukkaiden vai sijoittajien ehdoilla?

Kuopion kaupunki tavoittelee visiossaan olevansa 2040-luvulla 200 000 asukkaan ”Hyvän elämän pääkaupunki”. Kaupunkiin rakennetaan uusia asuinalueita ja vanhoilla alueilla kaupunkirakennetta tiivistetään. Tämä tarkoittaa, että kaupunkiin rakennetaan paljon uusia asuntoja. On syytä pohtia, että millaisia asuntoja tarvitaan.

Asuntopolitiikkaa ei pidä jättää vain rakennusyhtiöiden ja asuntosijoittajien temmellyskentäksi ja markkinoiden hoidettavaksi. Kunnissa on tärkeää huolehtia kaavoituksen ja asuntotuotannon monipuolisuudesta.

Asuntosijoittaminen on kasvussa ja se näkyy Kuopiossakin. Ammattimaiset asuntosijoittajat ovat olleet erityisen kiinnostuneita kasvukeskusten yksiöistä ja pienistä kaksioista. 

Ammattisijoittajat käyttävät velkavipua, jonka avulla he ostavat yhä enemmän asuntoja uusista rakennuskohteista, joissa omarahoitusosuus on pieni ja yhtiölainan lyhennykset saa vähentää vuokratuotosta. Asuntosijoittajat hyödyntävät taloyhtiölainojen verojärjestelyjä nykyisin siten, että se ruokkii trendiä aggressiivisesta asuntosijoittamisesta.

Tästä johtuen suomalainen vuokra-asuminen on myös yhä enemmän velkavivutettua, ja vuokralaiset maksavat näitä sijoittajien ottamia lainoja suoraan vuokrissaan.

Markkinaehtoisen vuokra-asumisen yleistyttyä vuokrataso on noussut ja se puolestaan johtaa asumistuen suurempaan tarpeeseen ja maksamiseen. Näin yhteiskunta päätyy maksamaan asumistukimenojen muodossa asuntosijoittajien omaisuuden kartuttamista. Asumistukiin käytettäville miljardeille olisi muutakin käyttöä. 

Yhteiskunnalle olisi kokonaistaloudellisesti edullisempaa rahoittaa enemmän julkisen palvelun kohtuuhintaista asuntotuotantoa, joihin myös pienipalkkaisilla ihmisillä olisi varaa ilman tukia.

Onkin kysyttävä, kenen tarpeeseen ja miten asuntoja ylipäätään rakennetaan. Spekulatiivinen asuntotuotanto eli sijoittaminen ja gryndaus tuottaa yhä pienempiä asuntoja, koska niistä on odotettavissa paras tuotto.

Etätyön yleistyttyä ihmisten kotien olosuhteet korostuvat. Tuotto-odotusten maksimoimisen vuoksi rakennettavia ”koppeja” asunnoiksi ei tule sallia.

Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta tarvitaan viihtyisiä asuinalueita ja monipuolista asuntotuotantoa: omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Kohtuuhintaisia omistusasuntoja, vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja.

Tarvitaan ihmisen mittaista kaupunkisuunnittelua asukkaiden, ei maksimaalisten tuottotavoitteiden näkökulmasta.

Jaakko Turunen
Kuntavaaliehdokas (vas.)
Kuopio

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 28.5.2021
Kirjoitus löytyy myös Jaakko Turusen nettisivuilta

Kategoriat
kuntavaalit

Mielipidekirjoitus: Osa vammaisista kykenee oikeaan työhön

Olin työelämäni kymmenen viimeistä vuotta kehitysvammaisten ohjaajana. Siitä työstä voin sanoa välillä jopa nauttineeni. Nykyään kehitysvammaisten joukossa on paljon ihmisiä, jotka pystyisivät tekemään työtä normaalilla palkalla. Niinpä kaupungin ja kehitysvammaisten yksiköiden pitäisi toimia niin, että he, jotka kykenevät, saisivat töitä. Pelkkä niin sanottu päivätoiminta on pelkkää lumetta eikä anna mitään. Päivätoiminnan sisältöihin pitäisi paneutua asiakaslähtöisesti, ei ylhäältä annettuna.

Nykyään pyrin olemaan päivittäin mukana vapaaehtoistoiminnassa, jossa ovin antaa toisille ja vastaavasti saan itselleni sisältöä elämään. Sirkkulanpuistolla on hyviä kohteita, joissa voi olla vapaaehtoisena avuksi. Ei maksa paljoa, mutta on hyväksi kaupungille, kun järjestö hoitaa kaupungille kuuluvia asioita.

Jaska Juntunen
Kuntavaaliehdokas (vas.)
Kuopio

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 27.5.2021

Kategoriat
kuntavaalit Vasemmistonaiset

Kuopion vasemmiston ehdokasnaiset

Äänestetään valoisa tulevaisuus kaikille, ei harvoille!