Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Laura Meriluodon ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 13.6.2022

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, virkahenkilöt ja muut kuulijat,

Kun katsotaan taloutta, Kuopiolla menee aika hyvin. Esimerkiksi edellisen tilikauden hyvä tulos ja taseen mittava ylijäämä antavat aihetta optimismiin. Erityisesti ottaen huomioon, millaisia aikoja viimeiset vuodet on eletty, on tästä tilanteesta syytä olla iloinen ja ylpeä. Iso kiitos asiasta kuuluu kaupungin henkilöstölle ja muillekin kuntalaisille, jotka ovat jaksaneet sinnitellä läpi vaikeiden aikojen yhteistä etua kerryttäen. Myös maan hallitus ansaitsee kiitoksen siitä, miten se on huolehtinut kuntien kestävyydestä läpi kriisiaikojen.

Talous ei kuitenkaan ole tärkein onnistumisen mittarimme. Tietoa siitä, miten Kuopion kaupungilla todellisuudessa menee ja miten olemme onnistuneet tehtävässämme, saadaan sen asukkaiden hyvinvointia kuvaavista mittareista.

Enemmistö kuopiolaisista voi monilla eri mittareilla mitattuna hyvin. Mutta tuttua sitaattia mukaillen voisi sanoa: kaupungin menestyksen taso mitataan sillä, miten se palvelee heikoimpiaan.

Meille kaupunkina ei ole kunniaksi se, miten olemme viimeisimpien vuosien aikana kohdelleet hädässä olevia lapsia ja nuoria, tai asumispalveluita jonottavia vanhuksia. Vammaispalveluiden käyttäjät ovat saaneet osansa kaupungin säästötoimenpiteistä, pitkäaikaisasunnottomuuden torjuntaan ei olla kyetty panostamaan riittävästi eikä kaupunkiin ole yrityksistä huolimatta saatu kipeästi kaivattua selviämisasemaa.

Moniin ongelmiin on organisaatiossamme onneksi herätty ja niihin on haettu aktiivisesti ratkaisuja. Hiljattain on tehty tarpeellisia korjausliikkeitä erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja vaikka tekemistä onkin vielä paljon, on suunta ollut oikea. Samaa voi todeta myös esimerkiksi vanhusten asumispalveluista.

Hyvät kuulijat,

Mennyttä ei tosiaan voi muuttaa, joten tässäkin kohden on parasta katsoa tulevaan. Kuten tiedämme, siirtyy iso osa tärkeistä tehtävistämme pian hyvinvointialueen vastuulle. Samalla verotulot vähenevät merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät haasteet eivät enää koskettaisi meitä. Hyvinvointialueen taloustilanteen tietäen on selvää, ettei se selviä sille asetetuista odotuksista yksin. Meille kaupunkina jää edelleen valtavan suuret vastuut asukkaidemme sivistyksen ja oppimisen sekä ylipäätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla. Tehtävämme on myös ennaltaehkäistä kuopiolaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Veroeuroja tulee jatkossa suunnata nykyistä enemmän muun muassa osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämiseen, koulujen ja päiväkotien olosuhteiden parantamiseen ja harrastustoiminnan tukemiseen niin täällä kaupungissa kuin myös maaseutualueella.

Tarvitsemme lisää matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, tasa-arvoisempia oppimisympäristöjä, helposti saavutettavia harrastustiloja, viihtyisiä lähiluontokohteita.  Kun ottaa huomioon tilinpäätöksen tunnusluvut ja vaikkapa hiljattaisen päätöksen Savilahden luolahankkeeseen liittyen, ei voida kovin uskottavasti perustella sellaista juustohöyläämistä, jota esimerkiksi kaupunginhallitus esittää tämän päivän esityslistalla kulttuurihyvinvointia tukeviin tapahtumiin liittyen.

On tietysti totta, kuten joku varmaan on jo mielessään todennut, että käytämme palveluihin vuosi vuodelta enemmän rahaa. Se ei kuitenkaan riitä perusteeksi sille, että päätämme olla tarttumatta epäkohtiin, joita kaupunkilaisten hyvinvoinnissa havaitsemme. Jos haluamme olla kasvava kaupunki, tulee meidän hyväksyä myös se, että palveluiden käyttö lisääntyy.

Samalla meidän tulee totta kai pyrkiä myös mahdollisimman tehokkaaseen toimintaan ja huolehtia siitä, että voimavaramme kohdistuvat oikein. Siksi tarvitsemme nykyistä parempaa vaikutusten arviointia päätöksenteon tueksi. Päätökset tulee tehdä tietoon perustuen ja eri vaihtoehtoja punniten.  Vaikka kaupunki ei tuotakaan palveluita saadakseen niistä taloudellista hyötyä, on hyvä muistaa, että vaikuttavuusarvioihin perustuvat ja huolella mietityt sosiaaliset investoinnit voivat maksaa itsensä takaisin jopa moninkertaisesti.

Tekemistä meillä siis riittää, ja siksi onkin helpottavaa voida nyt tilinpäätöksen äärellä todeta, että Kuopiolla on varaa satsata palveluihin ja kuntalaisten hyvinvointiin. Meillä ei ole taloudellisesti hätää. Kriiseistä ja uhkakuvista huolimatta tuoreella valtuustolla on melko hyvät lähtökohdat jättää oma positiivinen jälkensä Kuopion kaupungin historiaan.

Omasta ja vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta toivotan teille valtuutetuille, kaupungin työntekijöille sekä asukkaille oikein hyvinvoivaa kesää.”

Laura Meriluoto, Kuopion kaupunginvaltuuston kokous 13.6.2022

Kategoriat
Yleinen

Syysmarkkinat lähestyy

Kuopion vasemmiston valtuutettuja ja aktiiveja on tavattavissa Kuopion syysmarkkinoilla torilla pe-la 22.–23.10. klo 10-16. Lämpimästi tervetuloa juttusille!

Kategoriat
Yleinen

Valtuustoryhmä on aloittanut toimintansa

Kuopion vasemmiston uusi valtuustoryhmä on aloittanut toimintansa. Kuopion kaupunginvaltuusto on kokoustanut kaksi kertaa ja maanantaina 4.10. on seuraava kokous.

”Olemme hyvä porukka. Mukana on monen alan asiantuntijaa, vankkaa kokemusta ja tuoreita näkökulmia. Meillä on katse tulevaisuudessa. Teemme kaikki vankkumatonta työtä oikeudenmukaisen ja punavihreän Kuopion puolesta,” kertoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Meriluoto.

Valtuutetut: Laura Meriluoto (puheenjohtaja), Kari Hartikainen, Soile Sirkka (sitoutumaton) ja Kalle Keinänen

Varavaltuutetut: Adam Al-Sawad, Hannu Miettinen, Veijo Kukkonen ja Heikki Korppi

Kuopion vasemmiston luottamuspaikat

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Uuden valtuustoryhmän ensimmäinen kokous

Kuopion vasemmiston uuden valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön puheenjohtajan ensimmäinen kokous ja järjestäytymiskokous järjestettiin 20.6.2021. Kaupunginvaltuutettuja ovat Kari Hartikainen, Kalle Keinänen, Laura Meriluoto ja Soile Sirkka. Varavaltuutettuja ovat Adam Al-Sawad, Heikki Korppi, Veijo Kukkonen ja Hannu Miettinen.

Jatkamme työtämme jokaisen kuopiolaisen hyvinvointia edistävän ja punavihreän Kuopion puolesta.

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto kuntavaalit

Kuntavaalit 2021: KIITOS

Kiitämme Kuopion vasemmistossa jokaisesta äänestä ja luottamuksesta kuntavaaliehdokkaitamme kohtaan!

Laura Meriluoto sai valtavan äänimäärän – yli 1000 ääntä!

Jatkamme työtämme jokaisen kuopiolaisen hyvinvointia edistävän ja punavihreän Kuopion puolesta.

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Erkki Virtasen ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 17.5.2021

”Arvoisa puheenjohtaja,

Kunnan perustehtävä on tuottaa palveluja. Kaikki muu on sille alisteista; talouskin. Kunnan perustehtävä ei ole alijäämän ja velanoton välttäminen, vaan terveydenhuollon, opetuksen, vanhuspalveluiden verkostojen ylläpidon, kulttuurin ja monen muun tähdellisen asian tuottaminen niin ettei kukaan jää niistä osattomaksi vain siksi, etteivät omat rahat riitä.

Mutta vaikka järjestyksen pitää olla tämä, talous on pidettävä kunnossa. Palveluiden tuotanto ja investoinnit on suhteutettava käytettävissä oleviin voimavaroihin niin, ettei velka kasva kohtuuttomaksi. Tämä edellyttää, että palvelujen tuotanto järjestetään kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Palvelualueet eivät saa osaoptimoida vain omaa etuaan, vaan koko kaupungin ja ennen kaikkea kaupunkilaisten edun on oltava etusijalla. Vuosittaisessa tilinpäätöksessä pitää sitten tarkastella, miten tässä onnistuttiin. Miten tämä sujui Kuopion kaupungilta vuonna 2020?

Arvoisa puheenjohtaja! Jos asiaa katsoo vain mekaanisesti kirjanpidon näkökannalta, niin tulos oli hämmentävä. Syntyi 19,2 miljoonaa ylijäämää, vaikka oli budjetoitu lähes saman verran alijäämää. ”Kiitos” – lainausmerkeissä – tästä kuuluu koronaepidemialle ja ilman lainausmerkkejä maan hyvälle hallitukselle, joka kaikista edeltäjistään poiketen ei tehnyt kunnista niistä riippumattoman onnettomuuden maksumiestä. Koronan vaikutuksista Kuopion vuoden 2020 kuntatalouteen onkin aika yleisesti todettu, ettei siitä voi eikä saa tehdä suoria johtopäätelmiä sen paremmin olevaiseen kuin tulevaisuuteenkaan, koska perusongelmat ovat edelleen olemassa.

Näin asia tietysti onkin, mutta tilanne ei ole aivan näin yksiselitteinen. Korona ja sen seuraukset ovat osoittaneet, että ns. taloudelliset realiteetit eivät välttämättä sellaisenaan pädekään. Vaikka EKP ja USA:n keskuspankki ovat suunnilleen painaneet rahaa, ei taloudellista sekasortoa superinflaatioineen ole syntynyt, vaan pikemminkin päinvastoin. Viimeistään nyt on käynyt ainakin se selväksi, ettei julkista velan ottoa voi verrata yksityiseen velan ottoon eikä ottamamme velka ainakaan viimeisen 30 vuoden aikana ole tullut lastenlapsiemme maksattaviksi, kuten aika usein kuulee populistisesti väitettävän.

Myös se on käynyt selväksi, että kaupungin henkilöstö pystyy toimimaan tehokkaasti ja järjestäytyneesti kriisitilanteessa, jollainen kiistämättä ainakin subjektiivisesti viime keväänä kaupungin hallinnossa vallitsi. Suurin kiitos kuuluu tietysti kentän työntekijöille ja työnjohdolle, mutta olisikohan tapahtunut sellainenkin ihme, että johtavat virkamiehet ja jopa päättäjät onnistuivat tekemään oikeita päätöksiä oikeaan aikaan.

Sekin lienee tullut selväksi, ettei kaupungin suurin henkilöstöpoliittinen ongelmamme ole kaupungin liian suuri henkilöstömäärä, vaan se, mistä saamme sitä tulevaisuudessa tarpeeksi etenkin sote-palveluihin. Tilinpäätöskokouksissa aina kiitämme vuolaasti henkilöstöä. Teen sen tässä itsekin. Syytä kuitenkin olisi muistaa tämänpäiväiset kauniit puheemme sitten, kun teemme henkilöstöä koskevia todellisia päätöksiä. Teot ratkaisevat, eivät puheet.

Arvoisa puheenjohtaja! Pidin ensimmäisen tilinpäätösryhmäpuheeni tässä valtuustossa tasan 28 vuotta sitten. Sen jälkeen olen pitänyt niitä aika monta. Tämä tulee olemaan niistä viimeinen. Yleensä olen päässyt toteamaan, että paremmin meni, kuin talousarviota tehtäessä pelättiin ja paloiteltiin. Taivas ei pudonnutkaan niskaamme eikä Kuopion talous romahtanut. Yhteenvetona uskallan sanoa, että Kuopio on paremmassa kunnossa kuin 28 vuotta sitten. Arvoisat valtuustotoverit! Kun teistä aika moni uskoakseni tätä työtä jatkaa ensi kaudella, niin huolehtikaa siitä että se on jatkossa vielä parempi. Ja pitkää huolta erityisesti siitä, että heikoimmista pidetään huolta. Se on meidän kaikkien tehtävä.”

Erkki Virtanen, Kuopion kaupunginvaltuuston kokous 17.5.2021

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto kuntavaalit

Valtuuston valta ja lautakuntien vallan palauttaminen

Viikkosavoon (14.4.2021) haastatellut kuntapoliitikot valottivat mukavasti Kuopion vallan kammareita. On kuitenkin hyvä tarkentaa kaupunginvaltuuston vallankäytön mahdollisuuksia ja vaaroja. Valtuuston kunnassa käyttämä ylin valta on verrattavissa eduskunnan lakia säätävään valtaan. Esimerkiksi kaavoituspäätökset ovat merkittävää ja pysyväisluonteista paikallista lainsäädäntöä. Joka vuosi valtuusto hyväksyy tietysti talousarvion. Tämä budjettipäätös on tärkein kuntapolitiikan toistuva päätös.

Valtuuston on usein järkevää delegoida valtaansa. Mutta delegointi voi lipsahtaa myös vallan pois luovuttamiseksi.

Kuopiossa valtuusto päätti kymmenisen vuotta sitten keskittää valtaa tarpeettoman paljon kaupunginhallitukselle ja virkamiesjohdolle. Kuntapolitiikassa varsin poikkeuksellisesti Kuopiossa otettiin lautakunnilta pois päätösvalta oman palvelualueen budjetin valmisteluun ja siirrettiin se kaupunginhallitukselle ja virkamiesvalmistelulle.

Istuva valtuusto onneksi korjasi viime vuoden lopulla (30.11.) tämän virheliikkeen. Vasemmiston valtuustoryhmä oli ajamassa tätä korjausliikettä. Kesäkuun alusta voimaan tulevan uuden hallintosäännön mukaan neljä keskeistä lautakuntaa osallistuu ”strategian valmisteluun” ja tekee tavalliseen tapaan ”esityksen palvelualueen talousarvioksi”.

Valtuusto saa valtansa demokraattisesti kuntalaisilta. Kuntavaaleissa valittavien valtuutettujen on ensimmäisenä tutustuttava tarkasti vallankäytön mahdollisuuksiinsa, ja sitten käytettävä sitä.

Niko Noponen
Kuntavaaliehdokas (vas.)

Kirjoitus on julkaistu Viikkosavossa 28.4.2021

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Laura Meriluodon vappupuhe

Laura Meriluoto piti vappupuheen Kuopion valtuustopuolueiden yhteinen vappulive! -tapahtumassa 1.5.2021

Hyvät kuulijat,

Tarvitaan kykyä kuvitella jotain parempaa, jotta sitä voi ryhtyä tavoittelemaan. Tarvitaan halua kuvitella.

Vappu on sopivaa aikaa haaveilla paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Sellaisesta maailmasta, jossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta ei tarvitse taistella ja jossa ympäristön ja ilmaston kunnioittaminen menee voitontavoittelun edelle.

Minusta tuntuu, että tällä hetkellä keskitymme liiaksi miettimään, mistä kaikesta meidän pitää luopua saadaksemme aikaan muutoksen. Syyttelemme toisiamme ja synnytämme vastakkainasettelua, kun kukaan ei halua luopua mistään. Selkeät yhteiset visiot paremmasta tulevaisuudesta puuttuvat. Huoli omasta asemastamme tukahduttaa kykymme luovaan ajatteluun.

Samaan aikaan ilmasto lämpenee. Kasvi- ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon. Ihmisiä näkee nälkää ja joutuu jättämään kotejaan. Toisaalla kerskakulutus on kansanhuvi ja fossiilikapitalismin voittajat määräävät tahdin. Ihmisarvo määräytyy ennen kaikkea kuluttajuuden ja taloudellisen hyödyn kautta. Tähän mennessä tiedämme jo, että järjestelmämme on kestämätön, ja elämäntapamme sellaisena kuin olemme siihen tottuneet, on tullut tiensä päähän. Sukupolvemme tulee jättämään historiaan todella suuren jäljen, mutta vielä on ratkaisematta, muistellaanko meitä hyvässä vai pahassa.

Asioiden on muututtava. Tarvitsemme uudenlaisen, tasa-arvoa ja ympäristöä kunnioittavan talousjärjestelmän. Tarvitsemme uudenlaista työtä, uudenlaisia tapoja toteuttaa itseämme. Tarvitsemme rohkeutta.

En usko, että olemme pysähtyneet riittävän tarkasti miettimään, mitä kaikkea hyvää voimme saada muuttaessamme elämäntapaamme sellaiseksi, että tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus elää hyvää elämää.

Nyt viimeistään on aika alkaa rakentaa yhteisiä visioita siitä, millaista elämämme voisi tulevaisuudessa parhaimmillaan olla.

Itse uskon, että uusi elämäntapamme tarkoittaa enemmän laatuaikaa läheistemme kanssa. Se sisältää vähemmän suorittamista ja kilpailua. Se tarkoittaa mielekästä työtä, lisääntynyttä turvallisuuden tunnetta, maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta. Uskon, että jonain päivänä opimme määrittelemään itsemme ja toisemme jotenkin muutoin, kuin omistamamme materian ja tuottamamme taloudellisen hyödyn kautta.

Myös suomalaisen yhteiskunnan pitää nyt ja tulevaisuudessa perustua yhteisvastuuseen ja solidaarisuuteen. Ihmisten hyvinvointi tulee asettaa taloudellisten voittojen edelle. On pidettävä kiinni siitä, että yhteiskuntamme ei määrittele ihmisarvoa kansalaisuuden, ihonvärin, pankkitilin saldon tai työmarkkinatilanteen perusteella. Muistetaan myös, että ihmisyyden puolustaminen on itseisarvo, ei aate tai ideologia. Vääryyksien edessä vaikeneminen ei ole tolkun ihmisen merkki.

Hyvät kuulijat,

haluan vielä kohdistaa katseemme aikaan viime keväästä tähän hetkeen.

Julkisen sektorin työntekijät ovat sinnitelleet ja pitäneet meidät hengissä koronavuoden ajan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat riskeeranneet oman elämänsä. Hoitajat ovat hoitaneet yötä päivää laitoshuoltajien ahkerasti huoltamissa tiloissa. Opettajat ovat laittaneet opetuksen yhdessä yössä nettiin ja pitäneet huolen siitä, että jokainen koulumme on edelleen maailman paras. Koulunkäynnin ohjaajat ovat opastaneet ja auttaneet lapsia äkillisesti muuttuneissa olosuhteissa. Koulukuraattorit ovat etsineet ja kannatelleet kelkasta pudonneita nuoria. Kotihoidon työntekijät ovat pitäneet huolta kotiin eristäytyneistä ikääntyneistä. Sosiaalityössä on etsitty vastauksia ihan uudenlaisiin kriisitilanteisiin. Listaa voi jatkaa.

Koronapandemia on osoittanut meille julkisen sektorin – siis julkisen sektorin työntekijöiden arvon.

Miten me osoitamme heidän arvonsa koronakriisin jälkeen? Pelkät kiitokset eivät tuo leipää pöytään eivätkä pidä ihmisiä alalla.

Entä miten elämämme muuten jatkuu? Inhimillinen korjausvelka on kasvanut. Sen korko kasvaa kaikkein nopeimmin. Tässä tilanteessa tarvitsemme vastuullisia päätöksiä ja satsauksia hyvinvointiin ja koulutukseen.

Uskon, että kaikesta aiheuttamastaan pahasta huolimatta koronakriisi voi myös opettaa meille jotain. Olemme nyt huomanneet, että nopeakin muutos elämäntavoissa on mahdollista, jos halua riittää. Ehkä koronavuosi on myös mahdollistanut haaveilun oikeudenmukaisemmasta maailmasta ja paremmasta elämästä.

Viimeiseksi luen teille Claes Anderssonin runon Kaikki palautuu entiselleen, tai?, joka mielestäni kauniisti valaa uskoa ja toivoa siihen tulevaisuuteen, jonka yhdessä voimme uhkaavista tulevaisuudenkuvista huolimatta rakentaa. Se kuuluu näin:

Linnut ovat levottomia, puut vääntelevät käsiään
kivuliaasti
Maa, ilma ja vedet saattavat olla menetetyt
Ilmasto osoittaa kaksivaiheisen hulluuden oireita ja
linnut ovat myrkyistä ja raskasmetalleista tolaltaan
Metsä kuolee käsiimme, me seisomme avuttomina
syli täynnä kuolleita tikkuja
Mutta pilviseinän tuolla puolen
aurinko levittää
valojensa huntuja
Pimeys muuttuu toivoksi ja
auringonvalo täyttyy
kirkkaasta linnunlaulusta
Luultavasti kaikki oli pelkkää kuvittelua
ja pahoja aavistuksia
Linnut tulevat taas lentämään kohti uusia avaruuksia, puut
nauttivat taas lehtivihreästä lounastaan
Kaikki palautuu entiselleen, tai?

Oikein hyvää etävappua kaikille!

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille säilyy

Kuopion kaupunginvaltuusto kokousti 14.12.2020 ja äänesti vuoden 2021 talousarviosta. Kokouksessa tehtiin useita hyviä päätöksiä ja joitakin sellaisia, joihin vasemmiston valtuustoryhmä olisi toivonut muutosta.

Valtuusto kannatti sitä, että maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille säilyy. Maksuton ehkäisy parantaa nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä vähentää ei-toivottuja raskauksia ja raskaudenkeskeytyksiä. Maksuton ehkäisy hyödyttää koko yhteiskuntaa. Kuvassa äänestystulos.

Valtuutettu Erkki Virtanen ja vasemmiston valtuustoryhmä esitti 350 000 euron lisämäärärahaa Kasvun ja oppimisen palvelualueelle. Esitys sai vain yhdeksän ääntä. Lisämääräraha olisi hillinnyt koulujen ryhmäkokojen kasvua ja turvannut oppimisen tukea.