Kategoriat
kuntavaalit

Mielipidekirjoitus: Asuntopolitiikkaa asukkaiden vai sijoittajien ehdoilla?

Kuopion kaupunki tavoittelee visiossaan olevansa 2040-luvulla 200 000 asukkaan ”Hyvän elämän pääkaupunki”. Kaupunkiin rakennetaan uusia asuinalueita ja vanhoilla alueilla kaupunkirakennetta tiivistetään. Tämä tarkoittaa, että kaupunkiin rakennetaan paljon uusia asuntoja. On syytä pohtia, että millaisia asuntoja tarvitaan.

Asuntopolitiikkaa ei pidä jättää vain rakennusyhtiöiden ja asuntosijoittajien temmellyskentäksi ja markkinoiden hoidettavaksi. Kunnissa on tärkeää huolehtia kaavoituksen ja asuntotuotannon monipuolisuudesta.

Asuntosijoittaminen on kasvussa ja se näkyy Kuopiossakin. Ammattimaiset asuntosijoittajat ovat olleet erityisen kiinnostuneita kasvukeskusten yksiöistä ja pienistä kaksioista. 

Ammattisijoittajat käyttävät velkavipua, jonka avulla he ostavat yhä enemmän asuntoja uusista rakennuskohteista, joissa omarahoitusosuus on pieni ja yhtiölainan lyhennykset saa vähentää vuokratuotosta. Asuntosijoittajat hyödyntävät taloyhtiölainojen verojärjestelyjä nykyisin siten, että se ruokkii trendiä aggressiivisesta asuntosijoittamisesta.

Tästä johtuen suomalainen vuokra-asuminen on myös yhä enemmän velkavivutettua, ja vuokralaiset maksavat näitä sijoittajien ottamia lainoja suoraan vuokrissaan.

Markkinaehtoisen vuokra-asumisen yleistyttyä vuokrataso on noussut ja se puolestaan johtaa asumistuen suurempaan tarpeeseen ja maksamiseen. Näin yhteiskunta päätyy maksamaan asumistukimenojen muodossa asuntosijoittajien omaisuuden kartuttamista. Asumistukiin käytettäville miljardeille olisi muutakin käyttöä. 

Yhteiskunnalle olisi kokonaistaloudellisesti edullisempaa rahoittaa enemmän julkisen palvelun kohtuuhintaista asuntotuotantoa, joihin myös pienipalkkaisilla ihmisillä olisi varaa ilman tukia.

Onkin kysyttävä, kenen tarpeeseen ja miten asuntoja ylipäätään rakennetaan. Spekulatiivinen asuntotuotanto eli sijoittaminen ja gryndaus tuottaa yhä pienempiä asuntoja, koska niistä on odotettavissa paras tuotto.

Etätyön yleistyttyä ihmisten kotien olosuhteet korostuvat. Tuotto-odotusten maksimoimisen vuoksi rakennettavia ”koppeja” asunnoiksi ei tule sallia.

Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta tarvitaan viihtyisiä asuinalueita ja monipuolista asuntotuotantoa: omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Kohtuuhintaisia omistusasuntoja, vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja.

Tarvitaan ihmisen mittaista kaupunkisuunnittelua asukkaiden, ei maksimaalisten tuottotavoitteiden näkökulmasta.

Jaakko Turunen
Kuntavaaliehdokas (vas.)
Kuopio

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 28.5.2021
Kirjoitus löytyy myös Jaakko Turusen nettisivuilta

Kategoriat
Kaupunki Vasemmistonaiset

Vetovoimaa feministisellä kaupunkisuunnittelulla

Kolmekymppinen nainen katosi kotimatkallaan Lontoossa noin kuukausi sitten. Naisen ruumis löytyi myöhemmin metsäalueelta Lontoon ulkopuolelta. Lontoossa järjestettiin tapauksen vuoksi muistotilaisuus, jossa osoitettiin mieltä miesten naisia kohtaan tekemää väkivaltaa ja ahdistelua vastaan.

Tapaus on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Pelko ahdistelusta ja väkivallasta vaikuttaa tutkitusti naisten turvallisuuden tunteeseen, liikkumiseen ja viihtyvyyteen kaupunkitilassa. Euroopan unionin mukaan yli puolet EU:n naisista välttää ainakin toisinaan tiettyjä tilanteita tai paikkoja pelätessään joutuvansa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Millainen kaupunki olisi parempi paikka naisille? Kaupunkitilan suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten turvalliseksi, viihtyisäksi ja omakseen naiset, mutta myös muunsukupuoliset, maahanmuuttajat, vammaiset, vanhukset tai lapset kaupungin kokevat. Kaupunkeja tulee suunnitella ensisijaisesti ihmisille, ei yksityisautoille tai talouskasvulle.

Naiset liikkuvat miehiä vähemmän omalla autolla. Feministin suunnittelemassa kaupungissa onkin helppo liikkua kävellen, lastenrattaiden kanssa, pyörätuolilla, rollaattorilla ja pyöräillen. Jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteista pidetään huolta ympäri vuoden. Joukkoliikenne on sujuvaa. Autoliikennettä on vähemmän ja se on sijoitettu kauemmas niin, ettei se vaaranna ihmisten turvallisuutta eikä alueen viihtyisyyttä.

Naiset kantavat usein arjessa vastuuta myös muista ihmisistä. Feministin suunnittelemalla asuinalueella on viihtyisä pieni keskusta, lähikauppa, päiväkoti, koulu, kirjasto, terveyspiste ja asukastupa. Näihin kaikkiin on mukava ja turvallinen reitti. Naapurustojen lapsille ja perheille löytyy puistoja, lähiliikuntapaikkoja ja lähiluontoa.

Turvattomuuden tunne vaikuttaa huomattavasti kaupunkitilan kokemiseen. Turvalliseksi koettu ympäristö on tärkeä osa onnistunutta kaupunkitilaa. Feministin suunnittelemilla alueilla on hyvä valaistus, avaruutta, katutaidetta ja ihmisiä.

Feministinen kaupunkisuunnittelu tukee jokaisen kaupunkilaisen hyvinvointia ja lisää kaupungin vetovoimaa.

Maija Hartikainen
yhteiskuntamaantieteilijä, kuntavaaliehdokas
Laura Meriluoto
sosiologi, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu hieman lyhennettynä versiona Savon Sanomissa 31.3.2021

Katso myös Laura Meriluodon nettisivut