Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Uuden valtuustoryhmän ensimmäinen kokous

Kuopion vasemmiston uuden valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön puheenjohtajan ensimmäinen kokous ja järjestäytymiskokous järjestettiin 20.6.2021. Kaupunginvaltuutettuja ovat Kari Hartikainen, Kalle Keinänen, Laura Meriluoto ja Soile Sirkka. Varavaltuutettuja ovat Adam Al-Sawad, Heikki Korppi, Veijo Kukkonen ja Hannu Miettinen.

Jatkamme työtämme jokaisen kuopiolaisen hyvinvointia edistävän ja punavihreän Kuopion puolesta.

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto kuntavaalit

Kuntavaalit 2021: KIITOS

Kiitämme Kuopion vasemmistossa jokaisesta äänestä ja luottamuksesta kuntavaaliehdokkaitamme kohtaan!

Laura Meriluoto sai valtavan äänimäärän – yli 1000 ääntä!

Jatkamme työtämme jokaisen kuopiolaisen hyvinvointia edistävän ja punavihreän Kuopion puolesta.

Kategoriat
kuntavaalit

Mielipidekirjoitus: Kohtuullisuutta vai kateutta?

Täyttäessäni jotain monista vaalikoneista, eteeni tuli kysymys siitä pitääkö ahkerille ja älykkäille pystyä maksamaan enemmän palkkaa. Kyllä, pitää pystyä maksamaan. Heti perään herää kuitenkin kysymys kuinka paljon ahkeruudesta ja älykkyydestä sitten pitäisi maksaa.

Vuonna 2020 palkkatulojen mediaani tilastokeskuksen mukaan oli 3000 €. Suomen tasavallan presidentin palkka on kuukaudessa 10500 €, jonka presidentti saa käteensä verottomana.

Hyvä johtaja voi saada kymppitonnin palkan ja oikein kokenut ja älykäs johtaja voi sitten nostaa 13000 €. Mutta onko joku niin älykäs, että hänelle pitäisi maksaa sadan tonnin tai miljoonan palkkaa? Samat vuorokauden tunnit ovat käytettävissä ja älykäs johtaja ei yksin paljon tee, jos takana ei ole hyvin toimivat työntekijät.

Usein vedotaan, että mikäli emme maksa huippupalkkoja, huippujohtajat valuvat ulkomaille. Soronoo vain ja menoksi! Meillä on Suomessa niin älykkäitä ja hyvin koulutettuja ihmisiä, että voimme yhden sadan tonnin johtajan korvata viidellä kymppitonnin johtajalla ja tulos voisi olla jopa parempi. Useammat älykkäät aivot vähemmällä rahalla. Omille pomoilleni voisin antaa minkä tahansa suomalaisen yrityksen johdettavaksi ja tiedän että pieleen ei menisi.

Suurista palkkatuloista keskusteltaessa nostetaan esille hyvin usein suomalaisten kateellisuuskortti. Mielestäni tässä keskustelussa on kysymys kohtuullisuudesta, ei kateudesta. Huippupalkkojen eläkkeiden kohtuullisuudesta voisi kirjoittaa toisen kirjoituksen.

Susanna Järvinen
Vientipäällikkö
kuntavaaliehdokas (vas.)

Kirjoitus on julkaistu Viikkosavossa 9.6.2021

Kategoriat
kuntavaalit Liikunta

Kuopiossa olisi tilausta uudelle frisbeegolfradalle

Viimeisten vuosien aikana frisbeegolf lisännyt huimasti suosiotaan. On mukava nähdä, että laji kerää uusia ja innostuneita pelaajia mukaansa iästä riippumatta ja haastaa kaiken ikäiset liikkumaan luonnossa. Edullisena lajina frisbeegolf sopii kaikenkokoisille lompakoille.

Kuopiossa on profiililtaan erilaiset Peikkometsän, Huuhanmetsän ja Puijon radat, ja niille kaikille löytyy pelaajia runsain määrin. Puijon ja Huuhan radat ovat hyvin hoidettuja ja laadukkaita. Peikkometsä puolestaan vaatisi hieman kunnostusta, mutta on varmasti pienellä rahalla kuitenkin kuntoon laitettavissa. Tahko ja Atrain ovat hieman kauempana keskeiseltä Kuopio-alueelta, mutta kyllä harrastajat ovat näillekin hienoille radoille löytäneet.

Myös lajin edustaja maailman huipulta ovat pelanneet Kuopiossa, ja lajin huipulle on Kuopiosta edetty.

Kuopion kokoiseen kaupunkiin mahtuisi lisääkin täysipitkiä ratoja, ja investointina tällainen ei varmaan talouttamme kaataisi. Investointi yhdessä jonkun urheiluseuran kanssa toisi myös myönteistä näkyvyyttä kaupunkiimme.

Veijo Kukkonen
kuntavaaliehdokas (vas.)
Kuopio

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 4.6.2021

Kategoriat
kuntavaalit Vasemmistonaiset

Kuopion vasemmiston ehdokasnaiset

Äänestetään valoisa tulevaisuus kaikille, ei harvoille!

Kategoriat
Kaupunki kuntavaalit

Kuopiolaisten palvelut turvattava

Kuopio kuuluu Suomessa halutuimpien asuinpaikkakuntien kärkiryhmään. Miten ylläpidämme vetovoimatekijämme, joista koulutuksen, terveyspalvelujen ja työn lisäksi kohtuuhintainen asuminen on tärkeää?

Meidän on huolehdittava, että asuntoja voidaan rakentaa riittävästi niin asemakaavoitetuille alueille kuin maaseudullekin. Myös vuokra-asuntoja on oltava tarjolla riittävästi. Tässä Niiralan Kulma Oy on onnistunutkin.

Koulukysymykset on ratkaistava sellaisella kouluverkostolla, että lasten koulumatkat säilyvät kohtuullisina. Hatsalan koulun tulevaisuus on pystyttävä ratkaisemaan ripeästi.

Myös Puijonlaakson nykyisen asukastuvan palvelut on säilytettävä rakentamalla vastaavat tilat uuteen palvelutaloon. Torin alla Apajassa olevan terveyskioskin toiminta on säilytettävä.

Viime aikoina on kuopiolaisia puhututtanut asuntotonttien uusi hinnoittelu, jolla kaupunki nostaa niin tontinvuokria kuin myyntihintojakin. Sanoisin, että kohtuullisuus on tässäkin parasta.

Tontin vuokran lisäksi on lämmöllä, sähköllä ja vedellä suuri vaikutus asumiskustannuksiimme. Sen vuoksi on välttämätöntä pitää niin Kuopion Energia Oy kuin vesiyhtiökin kaupunkilaisten omistuksessa. Vakaahintainen kaukolämpö ja sähkö on meille etu ja vetovoimatekijä, varsinkin kun sitä tehdään vähäpäästöisesti uusituvilla energianlähteillä.

Kuopio on viime vuosina investoinut kiivaasti ja velkaantunut huolestuttavaa vauhtia. Kaupunkikonsernin lainat ja vuokravastuut ovat nyt yhteensä peräti 1,1 miljardia euroa. Meillä jokaisella asukkaalla on nyt vastuullamme noin 11000 euroa kaupunkikonsernin lainoja.

Erilaiset sijoittajat ovat jatkuvasti kiinnostuneita ostamaan kasvavien kaupunkien omistamia energia- ja vesiyhtiöitä. Lähihistoriasta löytyy Kuopiossakin esimerkkejä siitä, että kaupunkimme omistamaa energiayhtiötä on yritetty fuusioida tai muuten luovuttaa sekä menettää määräysvalta. Kuopiolaisten omistamat yhtiöt ja liikelaitokset on pidettävä omassa omistuksessamme. Näin voimme parhaiten palvella kuntalaisia ja pitää asumiskustannukset edullisina sekä veroprosentin siedettävänä.

Vasta silloin olemme matkalla kohti hyvän elämän pääkaupunkia.

Kalle Keinänen
kaupunginvaltuutettu
tarkastuslautakunnan jäsen
kuntavaaliehdokas (vas.)

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 26.5.2021

Kategoriat
kuntavaalit

Ennakkokäänestys käynnissä, muista käyttää äänioikeutesi!

Ennakkoäänestys on kotimaassa 26.5. – 8.6.2021 ja ulkomailla 26.5. – 5.6. Äänestetään Kuopiosta parempi paikka kaikille, ei harvoille!

Kuopion vasemmistolla on 44 upeaa ehdokasta. Nuorin ehdokkaista on 20 ja vanhin 77 vuotta. Miehiä on 29 ja naisia 15. Vasemmiston vahvuus on ehdokkaiden moninaisuus. Ehdokkailla on monenlaista kokemusta, osaamista ja koulutusta. Mukana on opiskelijoita, eläkeläisiä, sosiaalialan ammattilaisia, rakennusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja, opettajia, tohtoreita ja taitelijoita. Katso kaikki ehdokkaat.

Äänestäessä tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen. Lisätietoja Kuopion kaupungin sivuilla.

Kuopion ennakkoäänestyspaikat:
➡️ Prisma
➡️ Kolmisopen kauppakeskus
➡️ Päivärannan kauppakeskus
➡️ Matkuksen kauppakeskus
➡️ Kuikkalammen nuorisotila
➡️ Vehmersalmen kirjasto
➡️ Riistaveden kirjasto
➡️ Puijonlaakson kirjasto
➡️ Kaupunginkirjasto
➡️ Kaupungintalo
➡️ Petosen seurakuntatalo
➡️ Karttulan asiointipiste
➡️ Nilsiän virastotalo
➡️ Palonurmen koulu (26.5. ja 2.6.)
➡️ Pajulahden koulu (27.5. ja 3.6.)
➡️ Juankosken kirjasto
➡️ Maaninkatalon kokoushuone

Katso aukioloajat ylläolevasta linkistä.

Varsinainen vaalipäivä on 13.6.2021.

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Erkki Virtasen ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 17.5.2021

”Arvoisa puheenjohtaja,

Kunnan perustehtävä on tuottaa palveluja. Kaikki muu on sille alisteista; talouskin. Kunnan perustehtävä ei ole alijäämän ja velanoton välttäminen, vaan terveydenhuollon, opetuksen, vanhuspalveluiden verkostojen ylläpidon, kulttuurin ja monen muun tähdellisen asian tuottaminen niin ettei kukaan jää niistä osattomaksi vain siksi, etteivät omat rahat riitä.

Mutta vaikka järjestyksen pitää olla tämä, talous on pidettävä kunnossa. Palveluiden tuotanto ja investoinnit on suhteutettava käytettävissä oleviin voimavaroihin niin, ettei velka kasva kohtuuttomaksi. Tämä edellyttää, että palvelujen tuotanto järjestetään kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Palvelualueet eivät saa osaoptimoida vain omaa etuaan, vaan koko kaupungin ja ennen kaikkea kaupunkilaisten edun on oltava etusijalla. Vuosittaisessa tilinpäätöksessä pitää sitten tarkastella, miten tässä onnistuttiin. Miten tämä sujui Kuopion kaupungilta vuonna 2020?

Arvoisa puheenjohtaja! Jos asiaa katsoo vain mekaanisesti kirjanpidon näkökannalta, niin tulos oli hämmentävä. Syntyi 19,2 miljoonaa ylijäämää, vaikka oli budjetoitu lähes saman verran alijäämää. ”Kiitos” – lainausmerkeissä – tästä kuuluu koronaepidemialle ja ilman lainausmerkkejä maan hyvälle hallitukselle, joka kaikista edeltäjistään poiketen ei tehnyt kunnista niistä riippumattoman onnettomuuden maksumiestä. Koronan vaikutuksista Kuopion vuoden 2020 kuntatalouteen onkin aika yleisesti todettu, ettei siitä voi eikä saa tehdä suoria johtopäätelmiä sen paremmin olevaiseen kuin tulevaisuuteenkaan, koska perusongelmat ovat edelleen olemassa.

Näin asia tietysti onkin, mutta tilanne ei ole aivan näin yksiselitteinen. Korona ja sen seuraukset ovat osoittaneet, että ns. taloudelliset realiteetit eivät välttämättä sellaisenaan pädekään. Vaikka EKP ja USA:n keskuspankki ovat suunnilleen painaneet rahaa, ei taloudellista sekasortoa superinflaatioineen ole syntynyt, vaan pikemminkin päinvastoin. Viimeistään nyt on käynyt ainakin se selväksi, ettei julkista velan ottoa voi verrata yksityiseen velan ottoon eikä ottamamme velka ainakaan viimeisen 30 vuoden aikana ole tullut lastenlapsiemme maksattaviksi, kuten aika usein kuulee populistisesti väitettävän.

Myös se on käynyt selväksi, että kaupungin henkilöstö pystyy toimimaan tehokkaasti ja järjestäytyneesti kriisitilanteessa, jollainen kiistämättä ainakin subjektiivisesti viime keväänä kaupungin hallinnossa vallitsi. Suurin kiitos kuuluu tietysti kentän työntekijöille ja työnjohdolle, mutta olisikohan tapahtunut sellainenkin ihme, että johtavat virkamiehet ja jopa päättäjät onnistuivat tekemään oikeita päätöksiä oikeaan aikaan.

Sekin lienee tullut selväksi, ettei kaupungin suurin henkilöstöpoliittinen ongelmamme ole kaupungin liian suuri henkilöstömäärä, vaan se, mistä saamme sitä tulevaisuudessa tarpeeksi etenkin sote-palveluihin. Tilinpäätöskokouksissa aina kiitämme vuolaasti henkilöstöä. Teen sen tässä itsekin. Syytä kuitenkin olisi muistaa tämänpäiväiset kauniit puheemme sitten, kun teemme henkilöstöä koskevia todellisia päätöksiä. Teot ratkaisevat, eivät puheet.

Arvoisa puheenjohtaja! Pidin ensimmäisen tilinpäätösryhmäpuheeni tässä valtuustossa tasan 28 vuotta sitten. Sen jälkeen olen pitänyt niitä aika monta. Tämä tulee olemaan niistä viimeinen. Yleensä olen päässyt toteamaan, että paremmin meni, kuin talousarviota tehtäessä pelättiin ja paloiteltiin. Taivas ei pudonnutkaan niskaamme eikä Kuopion talous romahtanut. Yhteenvetona uskallan sanoa, että Kuopio on paremmassa kunnossa kuin 28 vuotta sitten. Arvoisat valtuustotoverit! Kun teistä aika moni uskoakseni tätä työtä jatkaa ensi kaudella, niin huolehtikaa siitä että se on jatkossa vielä parempi. Ja pitkää huolta erityisesti siitä, että heikoimmista pidetään huolta. Se on meidän kaikkien tehtävä.”

Erkki Virtanen, Kuopion kaupunginvaltuuston kokous 17.5.2021

Kategoriat
kuntavaalit Yleinen

Mielipidekirjoitus: Miten käyttäydyt somessa?

Nettikeskustelut ovat parhaimmillaan antoisia: voit verkostoitua, jakaa ajatuksia, tehdä kysymyksiä ja saada vastauksia – jopa kehittää harrasteita.

Kääntöpuolena keskusteluista tuntuu joskus puuttuvan kaikki estot. Mennään solvauksiin, ei hyväksytä eri näkemyksiä. Maalittaminen näkyy; mennään joukolla yhden kimppuun, millä tavoitellaan kohteen vetäytymistä ja mustamaalaamista.

Loka lentää keskusteluryhmissä, ja hyvä ryhmä voi mennä pilalle parin huonon keskustelijan myötä. Moderoinnin taso on hyvin vaihtelevaa.

Nettihäiriköinti voi tuoda seurauksia esimerkiksi kunnianloukkaussyytöksinä, ja työnhakutilanteissa saatetaan tarkistaa, mitä hakijasta mahdollisesti somesta löytyy. Tästä voi tulla työllistymisen este tai huomautuksia.

Huonoa käytöstä esiintyy hyvin korkeallakin tasolla. Esimerkiksi Twitteristä löytyy sangen helposti esimerkkejä. Julkisesti kieli on yleensä salonkikelpoista, mutta netissä voi vaikuttaa aivan toisenlaiselta persoonalta.

Twitterissä voit blokata ja Facebookissa voit erota ryhmistä, mikäli negatiiviset puolet ovat liikaa.

Pyritään pitämään nettikeskustelu asiallisena. Tämä voisi tehdä sosiaalisen median miellyttävämmäksi paikaksi käydä keskustelua, ja useampi uskaltaisi osallistua pelkäämättä häirintää.

Keskustelukulttuuri on huonontunut, mutta voimme yhdessä parantaa sen tasoa.

Millainen sinä olet somessa?

Juha-Pekka Miettinen, kuntavaaliehdokas
Vehmersalmi, Kuopio

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 16.5.2021

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Laura Meriluodon vappupuhe

Laura Meriluoto piti vappupuheen Kuopion valtuustopuolueiden yhteinen vappulive! -tapahtumassa 1.5.2021

Hyvät kuulijat,

Tarvitaan kykyä kuvitella jotain parempaa, jotta sitä voi ryhtyä tavoittelemaan. Tarvitaan halua kuvitella.

Vappu on sopivaa aikaa haaveilla paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Sellaisesta maailmasta, jossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta ei tarvitse taistella ja jossa ympäristön ja ilmaston kunnioittaminen menee voitontavoittelun edelle.

Minusta tuntuu, että tällä hetkellä keskitymme liiaksi miettimään, mistä kaikesta meidän pitää luopua saadaksemme aikaan muutoksen. Syyttelemme toisiamme ja synnytämme vastakkainasettelua, kun kukaan ei halua luopua mistään. Selkeät yhteiset visiot paremmasta tulevaisuudesta puuttuvat. Huoli omasta asemastamme tukahduttaa kykymme luovaan ajatteluun.

Samaan aikaan ilmasto lämpenee. Kasvi- ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon. Ihmisiä näkee nälkää ja joutuu jättämään kotejaan. Toisaalla kerskakulutus on kansanhuvi ja fossiilikapitalismin voittajat määräävät tahdin. Ihmisarvo määräytyy ennen kaikkea kuluttajuuden ja taloudellisen hyödyn kautta. Tähän mennessä tiedämme jo, että järjestelmämme on kestämätön, ja elämäntapamme sellaisena kuin olemme siihen tottuneet, on tullut tiensä päähän. Sukupolvemme tulee jättämään historiaan todella suuren jäljen, mutta vielä on ratkaisematta, muistellaanko meitä hyvässä vai pahassa.

Asioiden on muututtava. Tarvitsemme uudenlaisen, tasa-arvoa ja ympäristöä kunnioittavan talousjärjestelmän. Tarvitsemme uudenlaista työtä, uudenlaisia tapoja toteuttaa itseämme. Tarvitsemme rohkeutta.

En usko, että olemme pysähtyneet riittävän tarkasti miettimään, mitä kaikkea hyvää voimme saada muuttaessamme elämäntapaamme sellaiseksi, että tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus elää hyvää elämää.

Nyt viimeistään on aika alkaa rakentaa yhteisiä visioita siitä, millaista elämämme voisi tulevaisuudessa parhaimmillaan olla.

Itse uskon, että uusi elämäntapamme tarkoittaa enemmän laatuaikaa läheistemme kanssa. Se sisältää vähemmän suorittamista ja kilpailua. Se tarkoittaa mielekästä työtä, lisääntynyttä turvallisuuden tunnetta, maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta. Uskon, että jonain päivänä opimme määrittelemään itsemme ja toisemme jotenkin muutoin, kuin omistamamme materian ja tuottamamme taloudellisen hyödyn kautta.

Myös suomalaisen yhteiskunnan pitää nyt ja tulevaisuudessa perustua yhteisvastuuseen ja solidaarisuuteen. Ihmisten hyvinvointi tulee asettaa taloudellisten voittojen edelle. On pidettävä kiinni siitä, että yhteiskuntamme ei määrittele ihmisarvoa kansalaisuuden, ihonvärin, pankkitilin saldon tai työmarkkinatilanteen perusteella. Muistetaan myös, että ihmisyyden puolustaminen on itseisarvo, ei aate tai ideologia. Vääryyksien edessä vaikeneminen ei ole tolkun ihmisen merkki.

Hyvät kuulijat,

haluan vielä kohdistaa katseemme aikaan viime keväästä tähän hetkeen.

Julkisen sektorin työntekijät ovat sinnitelleet ja pitäneet meidät hengissä koronavuoden ajan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat riskeeranneet oman elämänsä. Hoitajat ovat hoitaneet yötä päivää laitoshuoltajien ahkerasti huoltamissa tiloissa. Opettajat ovat laittaneet opetuksen yhdessä yössä nettiin ja pitäneet huolen siitä, että jokainen koulumme on edelleen maailman paras. Koulunkäynnin ohjaajat ovat opastaneet ja auttaneet lapsia äkillisesti muuttuneissa olosuhteissa. Koulukuraattorit ovat etsineet ja kannatelleet kelkasta pudonneita nuoria. Kotihoidon työntekijät ovat pitäneet huolta kotiin eristäytyneistä ikääntyneistä. Sosiaalityössä on etsitty vastauksia ihan uudenlaisiin kriisitilanteisiin. Listaa voi jatkaa.

Koronapandemia on osoittanut meille julkisen sektorin – siis julkisen sektorin työntekijöiden arvon.

Miten me osoitamme heidän arvonsa koronakriisin jälkeen? Pelkät kiitokset eivät tuo leipää pöytään eivätkä pidä ihmisiä alalla.

Entä miten elämämme muuten jatkuu? Inhimillinen korjausvelka on kasvanut. Sen korko kasvaa kaikkein nopeimmin. Tässä tilanteessa tarvitsemme vastuullisia päätöksiä ja satsauksia hyvinvointiin ja koulutukseen.

Uskon, että kaikesta aiheuttamastaan pahasta huolimatta koronakriisi voi myös opettaa meille jotain. Olemme nyt huomanneet, että nopeakin muutos elämäntavoissa on mahdollista, jos halua riittää. Ehkä koronavuosi on myös mahdollistanut haaveilun oikeudenmukaisemmasta maailmasta ja paremmasta elämästä.

Viimeiseksi luen teille Claes Anderssonin runon Kaikki palautuu entiselleen, tai?, joka mielestäni kauniisti valaa uskoa ja toivoa siihen tulevaisuuteen, jonka yhdessä voimme uhkaavista tulevaisuudenkuvista huolimatta rakentaa. Se kuuluu näin:

Linnut ovat levottomia, puut vääntelevät käsiään
kivuliaasti
Maa, ilma ja vedet saattavat olla menetetyt
Ilmasto osoittaa kaksivaiheisen hulluuden oireita ja
linnut ovat myrkyistä ja raskasmetalleista tolaltaan
Metsä kuolee käsiimme, me seisomme avuttomina
syli täynnä kuolleita tikkuja
Mutta pilviseinän tuolla puolen
aurinko levittää
valojensa huntuja
Pimeys muuttuu toivoksi ja
auringonvalo täyttyy
kirkkaasta linnunlaulusta
Luultavasti kaikki oli pelkkää kuvittelua
ja pahoja aavistuksia
Linnut tulevat taas lentämään kohti uusia avaruuksia, puut
nauttivat taas lehtivihreästä lounastaan
Kaikki palautuu entiselleen, tai?

Oikein hyvää etävappua kaikille!