Kategoriat
Kunnallisjärjestö kuntavaalit

44 upeaa ehdokasta

Oikeus hyvään elämään kuuluu kaikille! Kuopion vasemmistossa me työskentelemme oikeudenmukaisen, tasa-arvoisen ja ekologisesti kestävän Kuopion puolesta.

Vasemmistoliiton Kuopion kunnallisjärjestö jätti tiistaina 44 upean ehdokkaan listan 13.6. pidettäviin kuntavaaleihin.

Nuorin ehdokas on 20-vuotias farmasian opiskelija Riikka Haapala ja vanhin ehdokas 77-vuotias valvomonhoitaja, eläkeläinen Eino Holopainen. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita on kahdeksan. Ehdokkaiden keski-ikä on 44 vuotta.

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto kuntavaalit

Valtuuston valta ja lautakuntien vallan palauttaminen

Viikkosavoon (14.4.2021) haastatellut kuntapoliitikot valottivat mukavasti Kuopion vallan kammareita. On kuitenkin hyvä tarkentaa kaupunginvaltuuston vallankäytön mahdollisuuksia ja vaaroja. Valtuuston kunnassa käyttämä ylin valta on verrattavissa eduskunnan lakia säätävään valtaan. Esimerkiksi kaavoituspäätökset ovat merkittävää ja pysyväisluonteista paikallista lainsäädäntöä. Joka vuosi valtuusto hyväksyy tietysti talousarvion. Tämä budjettipäätös on tärkein kuntapolitiikan toistuva päätös.

Valtuuston on usein järkevää delegoida valtaansa. Mutta delegointi voi lipsahtaa myös vallan pois luovuttamiseksi.

Kuopiossa valtuusto päätti kymmenisen vuotta sitten keskittää valtaa tarpeettoman paljon kaupunginhallitukselle ja virkamiesjohdolle. Kuntapolitiikassa varsin poikkeuksellisesti Kuopiossa otettiin lautakunnilta pois päätösvalta oman palvelualueen budjetin valmisteluun ja siirrettiin se kaupunginhallitukselle ja virkamiesvalmistelulle.

Istuva valtuusto onneksi korjasi viime vuoden lopulla (30.11.) tämän virheliikkeen. Vasemmiston valtuustoryhmä oli ajamassa tätä korjausliikettä. Kesäkuun alusta voimaan tulevan uuden hallintosäännön mukaan neljä keskeistä lautakuntaa osallistuu ”strategian valmisteluun” ja tekee tavalliseen tapaan ”esityksen palvelualueen talousarvioksi”.

Valtuusto saa valtansa demokraattisesti kuntalaisilta. Kuntavaaleissa valittavien valtuutettujen on ensimmäisenä tutustuttava tarkasti vallankäytön mahdollisuuksiinsa, ja sitten käytettävä sitä.

Niko Noponen
Kuntavaaliehdokas (vas.)

Kirjoitus on julkaistu Viikkosavossa 28.4.2021

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Laura Meriluodon vappupuhe

Laura Meriluoto piti vappupuheen Kuopion valtuustopuolueiden yhteinen vappulive! -tapahtumassa 1.5.2021

Hyvät kuulijat,

Tarvitaan kykyä kuvitella jotain parempaa, jotta sitä voi ryhtyä tavoittelemaan. Tarvitaan halua kuvitella.

Vappu on sopivaa aikaa haaveilla paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Sellaisesta maailmasta, jossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta ei tarvitse taistella ja jossa ympäristön ja ilmaston kunnioittaminen menee voitontavoittelun edelle.

Minusta tuntuu, että tällä hetkellä keskitymme liiaksi miettimään, mistä kaikesta meidän pitää luopua saadaksemme aikaan muutoksen. Syyttelemme toisiamme ja synnytämme vastakkainasettelua, kun kukaan ei halua luopua mistään. Selkeät yhteiset visiot paremmasta tulevaisuudesta puuttuvat. Huoli omasta asemastamme tukahduttaa kykymme luovaan ajatteluun.

Samaan aikaan ilmasto lämpenee. Kasvi- ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon. Ihmisiä näkee nälkää ja joutuu jättämään kotejaan. Toisaalla kerskakulutus on kansanhuvi ja fossiilikapitalismin voittajat määräävät tahdin. Ihmisarvo määräytyy ennen kaikkea kuluttajuuden ja taloudellisen hyödyn kautta. Tähän mennessä tiedämme jo, että järjestelmämme on kestämätön, ja elämäntapamme sellaisena kuin olemme siihen tottuneet, on tullut tiensä päähän. Sukupolvemme tulee jättämään historiaan todella suuren jäljen, mutta vielä on ratkaisematta, muistellaanko meitä hyvässä vai pahassa.

Asioiden on muututtava. Tarvitsemme uudenlaisen, tasa-arvoa ja ympäristöä kunnioittavan talousjärjestelmän. Tarvitsemme uudenlaista työtä, uudenlaisia tapoja toteuttaa itseämme. Tarvitsemme rohkeutta.

En usko, että olemme pysähtyneet riittävän tarkasti miettimään, mitä kaikkea hyvää voimme saada muuttaessamme elämäntapaamme sellaiseksi, että tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus elää hyvää elämää.

Nyt viimeistään on aika alkaa rakentaa yhteisiä visioita siitä, millaista elämämme voisi tulevaisuudessa parhaimmillaan olla.

Itse uskon, että uusi elämäntapamme tarkoittaa enemmän laatuaikaa läheistemme kanssa. Se sisältää vähemmän suorittamista ja kilpailua. Se tarkoittaa mielekästä työtä, lisääntynyttä turvallisuuden tunnetta, maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta. Uskon, että jonain päivänä opimme määrittelemään itsemme ja toisemme jotenkin muutoin, kuin omistamamme materian ja tuottamamme taloudellisen hyödyn kautta.

Myös suomalaisen yhteiskunnan pitää nyt ja tulevaisuudessa perustua yhteisvastuuseen ja solidaarisuuteen. Ihmisten hyvinvointi tulee asettaa taloudellisten voittojen edelle. On pidettävä kiinni siitä, että yhteiskuntamme ei määrittele ihmisarvoa kansalaisuuden, ihonvärin, pankkitilin saldon tai työmarkkinatilanteen perusteella. Muistetaan myös, että ihmisyyden puolustaminen on itseisarvo, ei aate tai ideologia. Vääryyksien edessä vaikeneminen ei ole tolkun ihmisen merkki.

Hyvät kuulijat,

haluan vielä kohdistaa katseemme aikaan viime keväästä tähän hetkeen.

Julkisen sektorin työntekijät ovat sinnitelleet ja pitäneet meidät hengissä koronavuoden ajan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat riskeeranneet oman elämänsä. Hoitajat ovat hoitaneet yötä päivää laitoshuoltajien ahkerasti huoltamissa tiloissa. Opettajat ovat laittaneet opetuksen yhdessä yössä nettiin ja pitäneet huolen siitä, että jokainen koulumme on edelleen maailman paras. Koulunkäynnin ohjaajat ovat opastaneet ja auttaneet lapsia äkillisesti muuttuneissa olosuhteissa. Koulukuraattorit ovat etsineet ja kannatelleet kelkasta pudonneita nuoria. Kotihoidon työntekijät ovat pitäneet huolta kotiin eristäytyneistä ikääntyneistä. Sosiaalityössä on etsitty vastauksia ihan uudenlaisiin kriisitilanteisiin. Listaa voi jatkaa.

Koronapandemia on osoittanut meille julkisen sektorin – siis julkisen sektorin työntekijöiden arvon.

Miten me osoitamme heidän arvonsa koronakriisin jälkeen? Pelkät kiitokset eivät tuo leipää pöytään eivätkä pidä ihmisiä alalla.

Entä miten elämämme muuten jatkuu? Inhimillinen korjausvelka on kasvanut. Sen korko kasvaa kaikkein nopeimmin. Tässä tilanteessa tarvitsemme vastuullisia päätöksiä ja satsauksia hyvinvointiin ja koulutukseen.

Uskon, että kaikesta aiheuttamastaan pahasta huolimatta koronakriisi voi myös opettaa meille jotain. Olemme nyt huomanneet, että nopeakin muutos elämäntavoissa on mahdollista, jos halua riittää. Ehkä koronavuosi on myös mahdollistanut haaveilun oikeudenmukaisemmasta maailmasta ja paremmasta elämästä.

Viimeiseksi luen teille Claes Anderssonin runon Kaikki palautuu entiselleen, tai?, joka mielestäni kauniisti valaa uskoa ja toivoa siihen tulevaisuuteen, jonka yhdessä voimme uhkaavista tulevaisuudenkuvista huolimatta rakentaa. Se kuuluu näin:

Linnut ovat levottomia, puut vääntelevät käsiään
kivuliaasti
Maa, ilma ja vedet saattavat olla menetetyt
Ilmasto osoittaa kaksivaiheisen hulluuden oireita ja
linnut ovat myrkyistä ja raskasmetalleista tolaltaan
Metsä kuolee käsiimme, me seisomme avuttomina
syli täynnä kuolleita tikkuja
Mutta pilviseinän tuolla puolen
aurinko levittää
valojensa huntuja
Pimeys muuttuu toivoksi ja
auringonvalo täyttyy
kirkkaasta linnunlaulusta
Luultavasti kaikki oli pelkkää kuvittelua
ja pahoja aavistuksia
Linnut tulevat taas lentämään kohti uusia avaruuksia, puut
nauttivat taas lehtivihreästä lounastaan
Kaikki palautuu entiselleen, tai?

Oikein hyvää etävappua kaikille!

Kategoriat
kuntavaalit Yleinen

Kuopion vasemmiston etävappu: Retronurkka

Kuntavaaliehdokas Juha-Pekka Miettinen esittelee retroharrastustaan ja esimerkiksi vanhoja pelikoneitaan. Mainittakoon, että kaikki nämä pelikonsolit ovat toimivia!

Kategoriat
kuntavaalit Yleinen

Kuopion vasemmiston etävappu: Miksi työläiset ja opiskelijat juhlivat samana päivänä?

Kuopion vasemmiston kuntavaaliehdokas Niko Noponen kertoo vapun historista ja siitä, miksi työläiset ja opiskelijat juhlivat samana päivänä.

Niko Noponen on lukion lehtori ja valtiotieteiden tohtori. Hän on julkaissut aiheesta kaksi artikkelia:

Niko Noponen, “Keväisen työnjuhlamme karnevalismi ja rituaalit — huomioita vapun juurista ja funktioista”, Tiede & edistys 33(1), 66 – 75

Niko Noponen, ”Onko vappu vain irrallisten perinteiden juhla?”, 30.4.2020, Antroblogi.fi

Kategoriat
kuntavaalit Yleinen

Kuopion vasemmiston etävappu: Ruutuysi

Ruutuysi-kisassa kuva-arvoituksia Maija Hartikaisen johdolla ratkovat kuntavaaliehdokkaat Heikki Korppi, Laura Meriluoto, Soile Sirkka, Jaakko Turunen ja Kari ”Tumi” Turunen.

Kategoriat
Kunnallisjärjestö kuntavaalit

Kuopion vasemmiston etävappu 2021

Kuopion vasemmiston etävapun upea ohjelma:

klo 18 Ruutuysi
Ruutuysi-kisassa kuva-arvoituksia Maija Hartikaisen johdolla ratkovat kuntavaaliehdokkaat Heikki Korppi, Laura Meriluoto, Soile Sirkka, Jaakko Turunen ja Kari ”Tumi” Turunen

klo 19 Miksi työläiset ja opiskelijat juhlivat samana päivänä?
Kuntavaaliehdokas Niko Noposen vappu-aiheinen historiakatsaus ei jätä ketään kylmäksi

klo 19:30 Retronurkka
Illan päätteeksi kuntavaaliehdokas Juha-Pekka Miettinen esittelee retroharrastustaan ja esimerkiksi vanhoja pelikoneitaan

Kukin ohjelmanumero julkaistaan Facebook-tapahtumassa yllä esitettyinä kellonaikoina. Linkit jaetaan myös Kuopion vasemmiston YouTube-kanavalla. Ohjelmanumeroiden välissä on taukoa ja hyvin aikaa myös omille vappumenoille.

Kategoriat
Kunnallisjärjestö kuntavaalit

Vappu tulee, oletko valmis?

Vappu tulee, oletko valmis? Ainakin me Kuopion vasemmistossa valmistaudumme ilolla tähän työläisten ja opiskelijoiden juhlaan. Kuvassa Niko Noponen Valkeisenlammella tänä aamuna. Noponen ihan selvästi junailee jotain hauskaa meidän kaikkien pään menoksi. Pysykää kuulolla!

Kategoriat
Kaupunki Vasemmistonaiset

Vetovoimaa feministisellä kaupunkisuunnittelulla

Kolmekymppinen nainen katosi kotimatkallaan Lontoossa noin kuukausi sitten. Naisen ruumis löytyi myöhemmin metsäalueelta Lontoon ulkopuolelta. Lontoossa järjestettiin tapauksen vuoksi muistotilaisuus, jossa osoitettiin mieltä miesten naisia kohtaan tekemää väkivaltaa ja ahdistelua vastaan.

Tapaus on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Pelko ahdistelusta ja väkivallasta vaikuttaa tutkitusti naisten turvallisuuden tunteeseen, liikkumiseen ja viihtyvyyteen kaupunkitilassa. Euroopan unionin mukaan yli puolet EU:n naisista välttää ainakin toisinaan tiettyjä tilanteita tai paikkoja pelätessään joutuvansa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Millainen kaupunki olisi parempi paikka naisille? Kaupunkitilan suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten turvalliseksi, viihtyisäksi ja omakseen naiset, mutta myös muunsukupuoliset, maahanmuuttajat, vammaiset, vanhukset tai lapset kaupungin kokevat. Kaupunkeja tulee suunnitella ensisijaisesti ihmisille, ei yksityisautoille tai talouskasvulle.

Naiset liikkuvat miehiä vähemmän omalla autolla. Feministin suunnittelemassa kaupungissa onkin helppo liikkua kävellen, lastenrattaiden kanssa, pyörätuolilla, rollaattorilla ja pyöräillen. Jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteista pidetään huolta ympäri vuoden. Joukkoliikenne on sujuvaa. Autoliikennettä on vähemmän ja se on sijoitettu kauemmas niin, ettei se vaaranna ihmisten turvallisuutta eikä alueen viihtyisyyttä.

Naiset kantavat usein arjessa vastuuta myös muista ihmisistä. Feministin suunnittelemalla asuinalueella on viihtyisä pieni keskusta, lähikauppa, päiväkoti, koulu, kirjasto, terveyspiste ja asukastupa. Näihin kaikkiin on mukava ja turvallinen reitti. Naapurustojen lapsille ja perheille löytyy puistoja, lähiliikuntapaikkoja ja lähiluontoa.

Turvattomuuden tunne vaikuttaa huomattavasti kaupunkitilan kokemiseen. Turvalliseksi koettu ympäristö on tärkeä osa onnistunutta kaupunkitilaa. Feministin suunnittelemilla alueilla on hyvä valaistus, avaruutta, katutaidetta ja ihmisiä.

Feministinen kaupunkisuunnittelu tukee jokaisen kaupunkilaisen hyvinvointia ja lisää kaupungin vetovoimaa.

Maija Hartikainen
yhteiskuntamaantieteilijä, kuntavaaliehdokas
Laura Meriluoto
sosiologi, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu hieman lyhennettynä versiona Savon Sanomissa 31.3.2021

Katso myös Laura Meriluodon nettisivut

Kategoriat
kuntavaalit Liikunta

Kaikilla on oikeus liikuntaan

Kuopion vasemmiston kuntavaaliehdokas Kari ”Tumi” Turunen on liikunta- ja eläkeläisaktiivi. Turunen ja kansanedustaja Matti Semi kävivät sunnuntaina tiukan nyrkkeilyottelun. 69-vuotias Turunen kertoi, että matsin tavoitteena oli tuoda näkyväksi ikäihmisten liikunnan merkitystä. Ottelun tuomarina toimi Laura Meriluoto.

”Monipuoliset mahdollisuudet niin järjestettyyn kuin vapaamuotoiseen toimintaan, taiteeseen ja liikuntaan ovat tärkeitä kuntalaisten hyvinvoinnin takaajia, ja sitä kautta ne toimivat kuntien pitotekijöinä. Oikeus harrastamiseen, taiteeseen ja omaehtoiseen toimintaan on perustavanlaatuinen hyvän elämän rakennuspalikka, jonka tukemisessa kunnilla on käytössään paljon mahdollisuuksia.” Lue lisää Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelmasta.