Kategoriat
Kunnallisjärjestö

Heikki Korppi Kuopion vasemmiston johtoon

Kuopion vasemmiston tiedote 28.12.:

Vasemmistoliiton Kuopion kunnallisjärjestön kokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ensihoitaja, geronomi AMK opiskelija Heikki Korppi.

Korppi on toiminut Tehyn Kuopion ammattiosaston puheenjohtajana kuusi vuotta sekä tehnyt työuraansa pelastuslaitoksella ensihoitajan tehtävissä 20 vuoden ajan.

Neljä edellistä kautta kunnallisjärjestöä luotsannut Sakari Laitinen siirtyy kunnallisjärjestön sihteerin tehtäviin. Kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana jatkaa Juha-Pekka Miettinen Vehmersalmelta.

Korpin kausi alkaa historian ensimmäisiin aluevaaleihin valmistautumisella.

– Vasemmistolla on Kuopiossa, kuten koko Pohjois-Savon alueella kattava, moniammatillinen ehdokaslista. Vaaleihin lähdetään tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset palvelut edellä. Kaikki vasemmiston ehdokkaat ovat sitoutuneet edustamaan koko Pohjois-Savoa. Hyvinvoivat työntekijät ovat työnantajan suurin voimavara, tuore puheenjohtaja toteaa.

Vasemmistoliitolla tärkeitä teemoja ovat lasten- ja nuorten hyvinvointi, kasvun ja oppimisen tukeminen, hoitotyön resurssit ja työhyvinvointi sekä ikäihmisille annettavien palveluiden turvaaminen.

Uudistuksessa on huomioitava myös pelastustoimen siirtyminen hyvinvointialueelle sekä pelastustoimen palvelujen turvaaminen koko maakunnan alueella.

Julkisten palvelujen puolustaminen, säilyminen sekä niiden yhdenvertainen saaminen koko Pohjois-Savossa on tärkein teema.


Myös Kansan Uutiset uutisoi Kuopion vasemmiston uuden puheenjohtajan valinnasta.

Kategoriat
Kunnallisjärjestö

Joulutervehdys

Katso Kuopion vasemmiston joulutervehdys.

?‍? Laula mukana joululaulut Petteri Punakuono ja Kulkuset
✨ Kuuntele vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Meriluodon puhe

Hyvää ja rauhallista joulun aikaa kaikille!

Kategoriat
Kunnallisjärjestö

Uuden puheenjohtajan Heikki Korpin tervehdys

Vasemmistoliiton Kuopion kunnallisjärjestö valitsi eilen uudeksi puheenjohtajakseen 1.1.2022 alkaen Heikki Korpin. Sihteeriksi kokous valitsi Sakari Laitisen. Onnea Heikki ja Sakari!

”Meillä on selkeä yhteinen visio; terveyspalvelut kaikille, ei harvoille! Vahvat ja laajat julkiset terveyspalvelut ovat se pohja, jonka päälle on hyvä rakentaa hyvinvointialuetta.”

Heikki Korppi

Heikki Korppi on 52-vuotias ensihoitaja, Ay-aktiivi ja Tehyn Kuopion ammattiosasto ry:n puheenjohtaja.

Heikki Korppi astuu puheenjohtajan saappaisiin tarmoa täynnä. Hän iloitsee Kuopion vasemmiston hienosta ja aidosti monipuolisesta porukasta. Heikki on valmis tekemään töitä tärkeiden asioiden puolesta. Lue Heikin pohdintoja alta.

Heikki Korppi (vasemmalla) ja Sakari Laitinen

Rohkeus lähteä kunnallisjärjestön puheenjohtajaksi toki mietitytti viime kuntavaalien tappion myötä Kuopiossa. Päätös oli kuitenkin lopulta helppo, kun tiesin, miten mahtavan monipuolinen ja osaava porukka Kuopion vasemmiston ”joukkue” on. Töitä puheenjohtajalle toki riittää. Kuinka saada meidän huikea tietotaito äänestäjille tiedoksi, kun seuraavat vaalit ovat aivan nurkan takana? Onneksi meillä vasemmistossa asioita ei tarvitse tehdä yksin. Töitä on hartiavoimin tiedossa, mutta töitähän me duunarit olemme aina osanneet tehdä! Ei pelota!

Meillä on selkeä yhteinen visio; terveyspalvelut kaikille, ei harvoille! Vahvat ja laajat julkiset terveyspalvelut ovat se pohja, jonka päälle on hyvä rakentaa hyvinvointialuetta. Mukaan tarvitaan niin yksityisen kuin kolmannen sektorin antamat terveyspalvelut. Kukaan palveluntuottajista ei pysty tuottamaan terveyspalveluja yksin, mutta kaikilla ei ole varaa yksityisille palveluille eikä kaikilla ole työterveyshuollon palveluita! Myös palveluiden saatavuus pienemmillä paikkakunnilla on taattava, jotta pienemmätkin kunnat pysyisivät hyvinä paikkoina asua ja elää. Palveluiden sisältöä pitää vaan tuottaa sen mukaan, mitä tarvitaan. Jos paikkakunnalla ei esimerkiksi ole paljon lapsia, ei neuvolatoimintaa tarvitse olla joka päivä. Lääkäripalvelut, hoitajien vastaanotot sekä pelastuksen ja ensihoidon palvelut on kuitenkin oltava nopeasti ja lähellä saatavilla.

Olen toiminut Suomen suurimman hoitoalan liiton Tehyn ammattiosaston puheenjohtajana kohta 6 vuotta. Tämä aika on antanut laajat tiedot Kuopion terveyspalveluiden tilasta kokonaisuutena. Ruohonjuuritason työntekijänä on nähnyt niin hoitajien työtaakan tuskan kuin hoitotyön johtajien taistelun työntekijäpulaa vastaan. Resursseja siirtämällä ei palveluja paranneta, ei edes saada kuntoon. Kasvukuntana Kuopio tarvitsee paljon lisää hoitajia ja lääkäreitä, se maksaa, mutta siihen on ollut jo vuosia aikaa varautua. Vaaditaan tekoja, ei kauniita puheita. Hoitaja-/lääkäripula ei ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Hoitoalan työolot on saatava kuntoon ja palkkaus kilpailukykyiseksi. Meillä ei ole varaa menettää enää yhtään hoitajaa. Nämä naisvaltaiset alat ovat korvaamattomia yhteiskunnalle.

Ihmisten eteen on tehty paljon työtä. Yksi esimerkki tästä työstä on Laura Meriluodon (vas.) ja Iiris Asikaisen (sd.) tekemä valtuustoaloite neuropsykiatrisen ns. Nepsy-tiimin perustamisesta. Jos Kuopion valtapuolueet olisivat ottaneet tämän huomioon jo kaksi vuotta sitten, ei tilanne olisi päässyt näin huonoon kuntoon. Nyt toiset puolueet yrittävät ottaa kunnian parannuksista, mutta onneksi ihmiset eivät näihin sumutuksiin mene. Toki hyviä päätöksiä, mutta liian myöhään ja yllättävästi näyttävä tiedotustilaisuus näin vaalien alla. Parempi kuitenkin myöhään kuin ei ollenkaan.

Meitä pidetään vihervassareina, sellaisia me olemmekin. Tähän joukkueeseen kuuluu todella monipuolinen jäsenistö. Meitä on nuorista ikäihmisiin, miehiä ja naisia sekä muunsukupuolisia tai sukupuolettomia, kasvissyöjistä lihansyöjiin, on keski-ikäisiä makkaranpurijoita ja päivittäisiä parsanrouskuttajia, polkupyörillä polkevia ja autolla krusailevia sekä julkisilla kulkuvälineillä kulkijoita. Kaikki samanarvoisia ja yhtä tärkeitä, eikä meillä ole vastakkainasetteluja. Olemme huolissamme ilmastonmuutoksesta ja Kuopionkin on hyvä olla vihreän teknologian kehityksen kärjessä. Siihen investoimalla saadaan myös tuottoja, siis rahaa!

Heikki Korppi
Vasemmistoliiton Kuopion kunnallisjärjestön puheenjohtaja 1.1.2022 alkaen
p. 040 7080670
heikki.korppi(at)hotmail.com

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Uuden valtuustoryhmän ensimmäinen kokous

Kuopion vasemmiston uuden valtuustoryhmän ja kunnallisjärjestön puheenjohtajan ensimmäinen kokous ja järjestäytymiskokous järjestettiin 20.6.2021. Kaupunginvaltuutettuja ovat Kari Hartikainen, Kalle Keinänen, Laura Meriluoto ja Soile Sirkka. Varavaltuutettuja ovat Adam Al-Sawad, Heikki Korppi, Veijo Kukkonen ja Hannu Miettinen.

Jatkamme työtämme jokaisen kuopiolaisen hyvinvointia edistävän ja punavihreän Kuopion puolesta.

Kategoriat
kuntavaalit

Mielipidekirjoitus: Kohtuullisuutta vai kateutta?

Täyttäessäni jotain monista vaalikoneista, eteeni tuli kysymys siitä pitääkö ahkerille ja älykkäille pystyä maksamaan enemmän palkkaa. Kyllä, pitää pystyä maksamaan. Heti perään herää kuitenkin kysymys kuinka paljon ahkeruudesta ja älykkyydestä sitten pitäisi maksaa.

Vuonna 2020 palkkatulojen mediaani tilastokeskuksen mukaan oli 3000 €. Suomen tasavallan presidentin palkka on kuukaudessa 10500 €, jonka presidentti saa käteensä verottomana.

Hyvä johtaja voi saada kymppitonnin palkan ja oikein kokenut ja älykäs johtaja voi sitten nostaa 13000 €. Mutta onko joku niin älykäs, että hänelle pitäisi maksaa sadan tonnin tai miljoonan palkkaa? Samat vuorokauden tunnit ovat käytettävissä ja älykäs johtaja ei yksin paljon tee, jos takana ei ole hyvin toimivat työntekijät.

Usein vedotaan, että mikäli emme maksa huippupalkkoja, huippujohtajat valuvat ulkomaille. Soronoo vain ja menoksi! Meillä on Suomessa niin älykkäitä ja hyvin koulutettuja ihmisiä, että voimme yhden sadan tonnin johtajan korvata viidellä kymppitonnin johtajalla ja tulos voisi olla jopa parempi. Useammat älykkäät aivot vähemmällä rahalla. Omille pomoilleni voisin antaa minkä tahansa suomalaisen yrityksen johdettavaksi ja tiedän että pieleen ei menisi.

Suurista palkkatuloista keskusteltaessa nostetaan esille hyvin usein suomalaisten kateellisuuskortti. Mielestäni tässä keskustelussa on kysymys kohtuullisuudesta, ei kateudesta. Huippupalkkojen eläkkeiden kohtuullisuudesta voisi kirjoittaa toisen kirjoituksen.

Susanna Järvinen
Vientipäällikkö
kuntavaaliehdokas (vas.)

Kirjoitus on julkaistu Viikkosavossa 9.6.2021

Kategoriat
kuntavaalit

Lastensuojeluun panostaminen on arvovalinta

Olisiko teillä hetki aikaa keskustella lastensuojelusta? Kuinka sitä tulisi toteuttaa ja kehittää Kuopiossa? Miksi siihen panostaminen on tärkeää ja kuinka me kaikki kuntalaiset hyödymme siitä tulevaisuudessa?

Lastensuojelua tulisi toteuttaa ennalta ehkäisevin toimin, riittävän ajoissa ja riittävän pitkään. Riittämättömät resurssit terveydenhuollossa, kouluissa, mielenterveyspalveluissa, neuropsykiatrisissa palveluissa ja matalan kynnyksen palveluissa aiheuttavat sen, että lastensuojelu vastaa myös näitä tukimuotoja vaille jääneiden hätään.

Tällä hetkellä lastensuojelulaitoksiin sijoitetaan hyvin monin eri tavoin oireilevia lapsia ja nuoria, jotka eivät ole saaneet oikeaa tukea. Kodin ulkopuolisen sijoittamisen tulisi olla viimesijainen keino, eikä sillä tule paikata muiden palveluiden vuotamista. Mikäli kunnassa aidosti halutaan auttaa perheitä, tulisi sen näkyä myös työntekijöistä huolehtimisena.

Lastensuojeluun satsaaminen luo hyvinvointia niin yksilö- kuin kuntatasolla. Mikäli lapsia ja nuoria ei tueta ajoissa, ovat he suuremmassa riskissä joutua syrjäytetyiksi myös myöhemmin elämässään. Lastensuojelun resursseihin panostaminen on ennen kaikkea arvovalinta.

Soile Sirkka
kuntavaaliehdokas (vasemmisto, sitoutumaton)

Kategoriat
Kaupunki kuntavaalit

Mielipidekirjoitus: Lähiruoka-asia ei etene Kuopion ruokapalvelussa

Seurasin netistä Kuopion kaupungin valtuuston kokousta ja lähiruoka-aloitteeseen liittyvää keskustelua. Useimmat valtuutetuista olivat allekirjoittaneet aloitteen lähiruuan lisäämisestä kunnalliseen ruokapalveluun, mikä käytännössä tarkoittanee Servican palveluja.

Keskustelujen myötä ilmeni, että vastaavanlaisia aloitteita oli tehty aikaisemminkin. Vastaus aloitteeseen oli hyvin tyypillinen vastaus kaupungin viranhaltijoilta: kehutaan aloitteen tärkeyttä, mutta samalla valitetaan asian toteuttamisen vaikeutta ja rahapulaa.

Useat valtuutetut kiittelivät asiaa valmistelevia virkamiehiä hyvästä vastauksesta – hekin, jotka olivat aloitteen allekirjoittaneet. Kokouksen kulun aikana selvisi, että mitään asia viemiseksi eteenpäin ei ole tehty.

Eihän kukaan aloitteen tekijöistäkään ollut ajatellut, että kerralla siirrytään lähiruokaan. Asian työstäminen tulee aloittaa esimerkiksi tuottajien ja heidän omistamien organisaatioiden kanssa. Tulee aloittaa jostakin pienestä ja laajentaa. Maatalous sekä eläin- ja maidontuotanto elävät muutosvaihetta ja sielläkin tarvitaan aloitteellisuutta ja ideoita, uusia mahdollisuuksia.

Lähiruuan, vähintään kotimaisten tuotteiden, lisääminen ateriapalveluihin on erittäin tärkeää. Ateriapalveluiden taso on Kuopion kaupungin laitoksissa huolestuttava. Henkilökohtaista kokemusta on vanhuspalveluiden aterioista: puolivalmisteita, raskaita kastikepohjia, paljon jauhosta tehtyä muusia. Kotimaista marjaa ja hedelmää ei näkynyt, mehuun tehtyjä kiisseleitä oli joka päivä. KYSissä saimme aina saman perusarvioin äitini tilasta; proteiinin puutos. Näkemäni ateriat eivät olleet suositusten mukaisia muutenkaan. Liha oli ruskean valmis-kastikepohjan piilossa muutamana murusena.

Aterioiden sisältö näyttää muuttuvan kohderyhmän mukaan. Ei voi olla niin, että työikäiset, jotka voivat antaa kritiikkiä ruuan laadusta, saavat laadullisesti parempia aterioita – seisovasta pöydästä. Kyllä vanhusten, jotka päivä pitkät viettävät aikaansa usein yksin ja vielä vuoteissaan, ovat ansainneet ne laadukkaimmat tuotteet, vaikkakaan he eivät valita. Myös kasvavien lasten ja nuorten ravintopalveluiden on oltava laadukkaita ja ennen kaikkea ravitsevan monipuolisia.

Kotimaisuusastetta nostamalla saataisiin varmasti parannusta laatuun. Lisäaineita tulee liian paljon ainakin vanhuksille tarjotuissa aterioissa ja välipaloissa. Puolivalmisteiden ravintoarvot ovat mitättömiä, vaikka tuote alkujaan olisikin ollut rikas ravintoarvoltaan. Ravintoarvot tulisi mitata tarjolla olevalta lautaselta, se on konkretiaa ja rehellistä.

Paremman ruokakulttuurin toivossa myös julkisten palvelujen osalta.

Maritta Norberg
kuntavaaliehdokas (vas.)
Kuopio

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 5.6.2021

Kategoriat
kuntavaalit

Työhyvinvoiva työntekijä on työnantajallekin tuottava

Olen huolissani Kuopion kotihoidon tilanteesta. Ammattiosaston puheenjohtajana saan paljon yhteydenottoja työntekijöiltä heidän kiireisestä arjestaan. Tilanne on puhututtanut ainakin jo 10 vuotta. Tilanne ei puhumalla ole parantunut, päinvastoin, se on katastrofaalisesti pahentunut. Siniset valot ja käsien taputukset eivät ole auttaneet, vaikka sympatiaa ovatkin tuoneet.

Kotihoidossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä, ikäihmisiä, joiden hoitopaikka olisi jo palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä. Ikäihmisten hoitotyö on koko ajan vaativampaa ja kuormittavampaa. Kotihoidon työntekijät, joita on aivan liian vähän, ovat työssään joka päivä kovilla ja tekevät työnsä kohtuuttoman pienillä resursseilla, pelkona, pystyykö hoitotyönsä tekemään enää eettisestikään oikein. Kotihoidon työntekijöiden uupumus on käsin kosketeltavissa, sairauspoissaolot vain kasvavat työuupumuksen vuoksi ja alalta halutaan työolosuhteiden ja eettisyyden takia pois, vaikka työ on työntekijöiden mielestä arvokasta, mukavaa ja antoisaa.  

Kotihoidon tämän hetkinen tila on vaikuttanut joko suoraan tai välillisesti myös vastaanottopalvelujen, erikoisairaanhoidon, ensihoidon tehtävien ja käyntien määrään lisääntymisenä. Suuri huoli on myös asiakkaiden vuodeosastojen hoitojaksojen pidentymisestä, koska asiakkaita ei voida kotiuttaa kotihoidon resurssipulan vuoksi.

Kotihoidon tilanteen korjaamiseksi tarvitaan toki myös rahaa, esimerkiksi työntekijöiden lisäämiseksi. Mistä raha? Vaikka velalla, jos kassasta ei muuten valtion koronatukiaisista hoitoalalle rahoja riitä? Rahat palautuvat jopa moninkertaisesti takaisin sairauspoissaolojen vähentymisenä, ikäihmisten hoidon parantumisena sekä muilta hoitotyön palvelualoilta tehtävien määrän vähentymisenä. Joskus on vaan pakko ymmärtää, että ensin on investoitava rahaa ennen kuin voidaan saada säästöjä. Erikoista on, että jotkut puolueet vaativat myös parempaa terveydenhuoltoa, mutta mikään ei saisi maksaa mitään tai halutaan kaikki ulkoistaa yksityiselle terveyspalvelujen tuottajille, tuottajille, jotka eivät edes maksa verojaan Suomeen. Yksityisille terveysjäteille, joihin on varaa vain hyvätuloisilla. Hyvällä hoidolla on hintansa ja rahalliset panostukset ovat sekä tuottavia että säästäviä, kun resurssit ja panostukset kohdennetaan oikein. Nyt on Kuopion kaupungin pakko antaa se arvostus ja tuki mikä kotihoidolle kuuluu, tai uhkana on, ettei meillä ole kohta enää kotihoidossa työntekijöitä, joille tuki ja arvostus voidaan antaa. Samalla kotihoidosta saataisiin imu-, veto-, pitovoimainen sekä arvostettu paikka tehdä työtä. Myös vanhustyön koulutukseen saataisi lisää kiinnostusta ja opiskelijoita!

**

Omaishoidontukeen on saatava reilu korotus. Sitä voidaan korottaa, koska vastaavalla tavalla järjestettyä hoitoa ei saada mistään, millään keinoin, halvemmalla. Omaishoitajien taloudelliseen tukemiseen, jaksamiseen ja lakisääteisten lomien mahdollistamiseen panostamalla, saadaan taas säästöjä ja hyvinvointia. Omaishoitajat tekevät meillä äärettömän hienoa ja kaupungille erittäin taloudellisesti kannattavaa työtä. He ansaitsevat työllensä tukea.

**

On myös järkyttävää ollut kuulla, että liitoskuntien terveysasemat ja koulut ovat taas lopetusuhka keskustelun alla. Oikeastiko jotkut miettivät, että Maaningan, Juankosken, Nilsiän ja Karttulan terveysasemien ja koulujen lopettamisuhka toisi meille säästöä? Kyllä nyt pitää ajatella, varsinkin näin kaamean koronan tuoman etätyön aikaan, että kannattaa panostaa liitoskuntien palveluihin, kuten parempiin julkisiin kulkuyhteyksiin, tiestön parempaan kuntoon ja toimiviin tietoliikenneyhteyksiin. Tämäkin on itseasiassa säästökeino. On ihan höpöä ajatella, että liitoskunnista ihmisten kuljettaminen Kuopion keskustaan palvelujen perässä olisi säästökeino. Myös elinkeinoelämää ja yrittäjyyttä voitaisiin saada liitoskuntiin lisää, kun puitteet alueilla olisivat kunnossa. Hyvinvointi ei ole pelkkää rahaa, elinkeinoelämää tai ihmisten määrää, se on myös puhdasta luontoa, väljyyttä ja peruspalveluiden toimivuutta ja säilyvyyttä, tulevaisuuden uskoa.

**

Koulunkäynninohjaajia tarvitaan lisää. Miksi? He ovat lähinnä sitä lasta ja nuorta, tukemassa ja auttamassa oppimaan ja kasvamaan. Syksylle on juuri saamien tietojen mukaan koulunkäynninohjaajille tiedossa vähennyksiä. Mitä ihmettä? Kesällä he ovat jo osa lomautettuna, talven pienellä palkalla tekevät lasten ja nuorten eteen huikean hyvän työn, joka ei näy monille ulospäin. Puhutaan vaan opettajista ja heidän resursseistaan. On hyvä, että puhutaankin, mutta koulunkäynninohjaajat ovat erittäin tärkeä osa koulurauhaa, oppimisen tukemista ja koulumaailman yhteisöä, ammattiryhmä, jota ilman ei opettajillakaan olisi mahdollisuutta tehdä työtään hyvin.

**

Myös varhaiskasvatus on murroksessa. Lastenhoitajien tulevaisuus puhututtaa. Lastenhoitajan syli, turva ja läheisyys lapselle on korvaamaton, ”opet” eivät pysty työskentelemään ilman lastenhoitajien työpanosta päiväkodeissa täysipainoisesti. Päiväkodit eivät tule ilman lastenhoitajia pärjäämään, se on vaan fakta.

**

Mikä ihmeen vimma on näistä matalapalkka-ammateista säästää? Lähihoitajat, lastenhoitajat ja koulunkäynninohjaajat, korvaamattomat työntekijät, joiden palkka on pieni ja työmäärä suuri. Säästö on olematon suhteessa saatuihin hyötyihin.

Ei Kuopion kaupungin työnantajana tarvitse olla huolissaan asiakkaistaan. Kaupungin kannattaa olla huolissaan työntekijöistään, kyllä työntekijät pitävät huolen asiakkaista. Työhyvinvoiva työntekijä on työnantajallekin tuottava!

Terveyspalvelut kaikille, ei harvoille! Muiden muassa näiden asioiden vuoksi minä olen ehdolla Kuopion kaupungin valtuustoon, nämä ovat minulle tärkeitä arvoja, näiden asioiden puolesta haluan pitää huolta ja vaikuttaa.

Heikki Korppi

Heikki Korppi on kuntavaaliehdokas, päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ja Tehy Kuopion ammattiosasto ry:n puheenjohtaja

Kategoriat
kuntavaalit

Kuntavaalikiertueella 2.-7.6.

Keskiviikko 2.6.

klo 15-17 Männistön tori

Lauantai 5.6.

klo 9-12 Kuopion tori
klo 15-15:45 Facebook-live: Käsityöaktivismia, feminismiä ja politiikkaa, järjestäjinä kuntavaaliehdokkaat Laura Meriluoto ja Maija Hartikainen, katso tapahtuman lisätiedot
klo 17- Soppaa ja sirkushuveja -tapahtuma Valkeisenlammella. järjestäjänä kuntavaaliehdokas Stefania Jaakkola, katso tapahtuman lisätiedot

Maanantai 7.6.

klo 15-17 Kuopion tori
Opetusministeri Jussi Saramo paikalla klo 15:30-16:15


Tule moikkaamaan ehdokkaitamme!

Noudatamme Aluehallintoviraston ohjeita sekä hygienia- ja turvallisuusohjeita.

Kategoriat
kuntavaalit

Mielipidekirjoitus: Asuntopolitiikkaa asukkaiden vai sijoittajien ehdoilla?

Kuopion kaupunki tavoittelee visiossaan olevansa 2040-luvulla 200 000 asukkaan ”Hyvän elämän pääkaupunki”. Kaupunkiin rakennetaan uusia asuinalueita ja vanhoilla alueilla kaupunkirakennetta tiivistetään. Tämä tarkoittaa, että kaupunkiin rakennetaan paljon uusia asuntoja. On syytä pohtia, että millaisia asuntoja tarvitaan.

Asuntopolitiikkaa ei pidä jättää vain rakennusyhtiöiden ja asuntosijoittajien temmellyskentäksi ja markkinoiden hoidettavaksi. Kunnissa on tärkeää huolehtia kaavoituksen ja asuntotuotannon monipuolisuudesta.

Asuntosijoittaminen on kasvussa ja se näkyy Kuopiossakin. Ammattimaiset asuntosijoittajat ovat olleet erityisen kiinnostuneita kasvukeskusten yksiöistä ja pienistä kaksioista. 

Ammattisijoittajat käyttävät velkavipua, jonka avulla he ostavat yhä enemmän asuntoja uusista rakennuskohteista, joissa omarahoitusosuus on pieni ja yhtiölainan lyhennykset saa vähentää vuokratuotosta. Asuntosijoittajat hyödyntävät taloyhtiölainojen verojärjestelyjä nykyisin siten, että se ruokkii trendiä aggressiivisesta asuntosijoittamisesta.

Tästä johtuen suomalainen vuokra-asuminen on myös yhä enemmän velkavivutettua, ja vuokralaiset maksavat näitä sijoittajien ottamia lainoja suoraan vuokrissaan.

Markkinaehtoisen vuokra-asumisen yleistyttyä vuokrataso on noussut ja se puolestaan johtaa asumistuen suurempaan tarpeeseen ja maksamiseen. Näin yhteiskunta päätyy maksamaan asumistukimenojen muodossa asuntosijoittajien omaisuuden kartuttamista. Asumistukiin käytettäville miljardeille olisi muutakin käyttöä. 

Yhteiskunnalle olisi kokonaistaloudellisesti edullisempaa rahoittaa enemmän julkisen palvelun kohtuuhintaista asuntotuotantoa, joihin myös pienipalkkaisilla ihmisillä olisi varaa ilman tukia.

Onkin kysyttävä, kenen tarpeeseen ja miten asuntoja ylipäätään rakennetaan. Spekulatiivinen asuntotuotanto eli sijoittaminen ja gryndaus tuottaa yhä pienempiä asuntoja, koska niistä on odotettavissa paras tuotto.

Etätyön yleistyttyä ihmisten kotien olosuhteet korostuvat. Tuotto-odotusten maksimoimisen vuoksi rakennettavia ”koppeja” asunnoiksi ei tule sallia.

Tavallisen kuntalaisen näkökulmasta tarvitaan viihtyisiä asuinalueita ja monipuolista asuntotuotantoa: omakotitaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Kohtuuhintaisia omistusasuntoja, vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja.

Tarvitaan ihmisen mittaista kaupunkisuunnittelua asukkaiden, ei maksimaalisten tuottotavoitteiden näkökulmasta.

Jaakko Turunen
Kuntavaaliehdokas (vas.)
Kuopio

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 28.5.2021
Kirjoitus löytyy myös Jaakko Turusen nettisivuilta