Kategoriat
Aluevaalit

Laura Meriluodon haastattelu Kansan Uutisissa

Kansan Uutiset haastatteli aluevaaleissa 1094 ääntä saaneen kuopiolaista Laura Meriluotoa. Lue koko haastattelu täältä.

”Mikäli kaikki menee hyvin, tulee Pohjois-Savosta reilu ja tasa-arvoinen hyvinvointialue, jossa pidetään vahvasti lähipalveluista kiinni.”

”On tärkeää siirtää palvelujen painopistettä erityistasolta perustasolle, jotta pystytään ennaltaehkäisemään ihmisten vakavampia ongelmia. Keskeinen rooli on myös sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiolla, eli sillä että sosiaalipalvelujen asemaa vahvistetaan sote-keskuksissa moniammatillisten tiimien kautta.”

”Toivon, että valtuustossa vallitsee hyvän yhteistyön kulttuuri, niin että uskalletaan keskustella asioista niiden oikeilla nimillä. Eri mieltä voidaan olla ihan julkisestikin, mutta toivon, että asioita pystytään viemään asiallisesti eteenpäin.”

Kategoriat
Aluevaalit

Mielipidekirjoitus: Eriarvoisuuteen on puututtava

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen tarjoaa meillä Pohjois-Savossa mahdollisuuden parantaa sellaisten ihmisten palveluita, jotka kärsivät kasautuneista ongelmista, jopa huono-osaisuudesta. Esimerkiksi asunnottomuus, vakavat päihde- ja mielenterveysongelmat sekä köyhyys altistavat ihmisiä tilanteisiin, joissa nykyinen järjestelmämme ei pysty auttamaan riittävästi.

Suomalainen palvelujärjestelmä on monin paikoin jäykkä ja siiloutunut, jopa asenteellinen. Esimerkiksi päihdeongelmista kärsivät ihmiset kertovat aivan liian usein, että heidän huolensa sivuutettiin terveyspalveluissa, kun potilastiedoista huomattiin päihdeongelman olemassaolo. Toiset kokevat tulleensa yhteiskunnan hylkäämäksi, kun eivät ole kyenneet vaikeassa elämäntilanteessa sitoutumaan palvelujärjestelmän rakentamiin sääntöihin. Huumeongelmaan ei yleensä löydy apua putkasta.

Pahimmillaan julkisissa palveluissa saatu huono kohtelu syrjäyttää. Tämä on paitsi inhimillisesti väärin myös huonoa resurssien käyttöä.

Tulevan hyvinvointialueen keskeisimpiä tehtäviä on tuoda sosiaali- ja terveyspalveluita lähemmäs toisiaan ja tarjota helposti saavutettavia palveluita niin sanotulla yhden luukun periaatteella. Monimutkaisissa elämäntilanteissa kun ei riitä, että lähdetään ratkaisemaan vain yhtä ongelmaa kerrallaan.

Esimerkiksi päihdesairautta on vaikeaa hoitaa, jos taustalla vaikuttaviin mielenterveyden ongelmiin ei ole tarjolla apua. Omasta terveydestä huolehtiminen on todella haastavaa, jos ei asu missään. Luku- ja kirjoitustaidottomalle navigointi monimutkaisessa palvelujärjestelmässä voi olla melkein mahdotonta. Tällaisissa tilanteissa järjestöjen apu on usein korvaamatonta. On kuitenkin sattumanvaraista, millaista kolmannen sektorin apua missäkin on tarjolla ja kuka sen piiriin päätyy.

Sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen, yksilöllisen ja moniammatillisen tuen kehittämiseen. Tätä mahdollisuutta ei saa eikä sitä ole varaa hukata.

Palveluiden suunnittelun keskiöön tulee asettaa ihminen, ei organisaatio. Ammattilaisten jaksamisesta ja koulutuksesta tulee huolehtia niin, että heillä riittää voimavarat myötätuntoiseen ja kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Palveluiden piiriin on päästävä helposti kaikissa elämäntilanteissa, myös ilman puhelinta tai nettiyhteyttä. Järjestelmän toimivuuden lisäksi kysymys on inhimillisyydestä.

On aika nostaa Pohjois-Savo hyvinvointia ja terveyttä kuvaavissa valtakunnallisissa tilastoissa parempaan valoon.

Laura Meriluoto
Sosiaalialan järjestötyöntekijä
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Aluevaaliehdokas (vas)
Kaupunginvaltuutettu Kuopio

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 8.1.2022

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Laura Meriluodon ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2022

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat,

Silmäillessäni aiempien vuosien puheenvuorojani talousarviosta huomasin, että teemat eivät juuri ole vaihtuneet. Huoli tiettyjen palveluiden riittävyydestä seuraa yli valtuustokausien.

Eteenpäin on silti menty. Olemme päivittäneet kaupungin ilmastotavoitteita ja suuntaamme lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin siellä kipeästi kaivattuja voimavaroja. Tehtävänjako kaupungin ja sairaanhoitopiirin välillä näyttää myös vihdoin selkiytyneen. Tämä uskoakseni tarkoittaa sitä, että lapset ja nuoret pääsevät nopeammin tarvitsemansa palvelun piiriin ilman vastuun pompottelua eri osapuolten välillä.

Ei kuitenkaan riitä, että korjaamme jo pahaksi päässeitä ongelmia. Lasten ja nuorten pahoinvointia ja mielenterveyspalveluiden tarvetta pitää pystyä ennaltaehkäisemään nykyistä paremmin. Valtuutettu Iris Asikaisen kanssa jättämämme valtuustoaloitteen pohjalta perustettava nepsy-tiimi on parhaimmillaan yksi tärkeä osa tällaisia ennaltaehkäiseviä toimia, ja olen todella iloinen asian etenemisestä.

Seuraavaksi katse on käännettävä kouluihin. Varmasti jokaisen valtuutetun korviin on kantautunut niin opettajien kuin vanhempien hätä koulujen resursseista. Osassa kuopiolaisia kouluja opetusryhmät ovat liian isoja henkilöstömäärään nähden, eikä oppilaille ole tarjolla riittävästi yksilöllistä tukea koulunkäyntiin ja oppimiseen. Tällaisten koulujen henkilökunta on ymmärrettävästi väsynyttä ja turhautunutta.

Hyvät valtuutetut,

Se, että kaupunki käyttää rahaa asukkaidensa palveluihin, ei ole kielteinen asia, vaikka välillä tuntuukin, että sitä täällä vuodesta toiseen kauhistellaan. Palveluiden tuottaminen on kunnan keskeisin tehtävä ja velvollisuus. Sinä aikana, kun itse olen asunut Kuopiossa, on väkilukumme kasvanut noin 30 000 ihmisellä ja asukkaiden määrä kasvaa edelleen. On pakko hyväksyä, että sen seurauksena myös tiettyihin palveluihin kuluu enemmän rahaa. Fiksuilla päätöksillä voimme kuitenkin ehkäistä kalliimpien palveluiden tarvetta.

Pelkään, että jos nyt hyväksymme kaupunginhallituksen esityksen talousarviosta kasvun ja oppimisen palvelualueelle, lisäämme lasten ja nuorten eriarvioisuutta ja sitä kautta myös tulevaisuuden kuluja. Opetusryhmien haastavista tilanteista kärsivät erityisesti ne oppilaat, joilla on jo muutenkin vaikeuksia koulunkäynnissä. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä luottaa kasvun ja oppimisen lautakunnan asiantuntemukseen ja esittää 850 000 euron lisäämistä palvelualueen budjettiin.

Myös vanhusten asumispalveluiden haasteet ovat olleet tiedossa pitkään, ja tilanne on edelleen vaikea. Pitkistä jonoista aiheutuu ikäihmisille kohtuuttomia tilanteita. Valtuustoryhmämme kannattaa esitystä lisärahan budjetoinnista asumispalveluihin. Tämän lisäksi tulee tietenkin panostaa ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen jo ennen raskaiden palveluiden tarvetta mahdollisimman monipuolisesti. Eräs hyvä tapa tähän ovat matalan kynnyksen palvelut ja ohjaus. Kuopion hyvinvointikioski on ollut hieno toimintamalli, joka tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen matalan kynnyksen terveydenedistämistyöhön. Siksi vastustamme hyvinvointikioskin lakkauttamista.

Talousarviokirjasta saamme lukea, että Kuopiolla menee lukuisten mittareiden mukaan hyvin. On kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien ja asunnottomien määrä on kaupungissamme lisääntynyt. Tällaisten elämäntilanteiden pitkittyessä syrjäytymisen ja kasautuneen huono-osaisuuden riski kasvaa. Kaupungin tärkeä tehtävä on vielä ensi vuonna huolehtia esimerkiksi riittävistä asumisen tukipalveluista sekä aikuissosiaalityön palveluista, jotta saisimme katkaistua huonon kierteen.

Ikävä tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin palvelut eivät tällä hetkellä onnistu kannattelemaan kaikkia apua tarvitsevia. Kolmannen sektorin tekemä työ on todella merkittävässä asemassa silloin, kun viralliset turvaverkot eivät saa ihmisestä koppia.

Järjestökentällä vallitsee tällä hetkellä huoli tulevaisuudesta. Sote-uudistuksen vaikutukset järjestöihin on vielä ratkaisematta ja rahoituskin on vaarassa pienentyä. Kaupungin tulee viimeistään ensi vuoden alkupuolella sopia hyvinvointialueen kanssa käytännöistä, joilla kuopiolaisia järjestöjä tuetaan esimerkiksi avustuksin ja tilojenkäyttöoikeuksin.

Arvoisat valtuutetut,

edellinen kaupunginvaltuusto muutti hallintosääntöä lisäämällä siihen kirjauksen, jonka mukaan lautakunnat tekevät oman talousarvioesityksensä. Tämänvuotinen talousarvioprosessi ei ole toteutunut tuon tahdon mukaisesti. Asiaan vaikutti vaalien siirtymisen seurauksena kiristynyt aikataulu. Ensi vuonna prosessi kuitenkin täytyy saada kuntoon. Lautakuntien tulee saada tehdä oma esityksensä palvelualueensa talousarviosta ilman ennalta asetettuja raameja. On kaupunginhallituksen ja sen jälkeen valtuuston asia sitten päättää, miten palveluita lopulta järjestetään, mihin lisätään, mistä karsitaan. Näin voimme muun muassa varmistaa sen, että jokainen valtuutettu saa tietää, mistä talousarviota hyväksyttäessä päätetään. Väitän, että nyt niin ei ole.

Lopuksi haluan valtuustoryhmämme puolesta jälleen lämpimästi kiittää Kuopion kaupungin sekä sairaanhoitopiirin henkilöstöä sitkeydestä ja valtavan tärkeästä työstä koronan aiheuttamissa poikkeavissa olosuhteissa. Olette meille elintärkeitä. Myös kuntalaisia kiitämme jaksamisesta ja elinvoimaisen kaupunkimme ylläpitämisestä.

Toivotamme rauhallista joulun odotusta ja ennen kaikkea terveyttä jokaiselle kuopiolaiselle!

Kaupunginvaltuutettu Laura Meriluodon ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2022, kaupunginvaltuuston kokous 29.11.2021

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Mielipidekirjoitus: Hyvä alku mutta ei riittävä satsaus

Kuopion kaupunginhallitus päätti lisätä kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioesitykseen 700 000 euroa kasvun ja oppimisen palvelualueelle. Hyvä alku mutta ei riittävä satsaus. Kasvun ja oppimisen lautakunnan mukaan tarve olisi vähintään yli kaksinkertainen (Savon Sanomat 16.11.).

Perusopetus on palvelu, jossa parhaimmillaan voidaan ehkäistä lasten ja nuorten pahoinvointia ja eriarvoistumista. Tasa-arvoinen peruskoulutus on suomalaisen hyvinvointimallin kovaa ydintä. Otteemme on kuitenkin lipsumassa. Liian vähäisestä resursoinnista kärsivät usein etenkin ne oppilaat, joiden riski pudota kelkasta on muutenkin suurempi. Lisäksi koulujen henkilökunta on liian kovilla. Pelkään inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia, jos tämä suunta jatkuu.

Laadukas opetus, kohtuulliset ryhmäkoot, erityinen tuki ja oppilaiden pahoinvointiin puuttuminen varhaisessa vaiheessa vaativat kaikki resursseja, mutta taloudelliset satsaukset maksavat itsensä takaisin. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on investointi tulevaisuuteen.

Myös ikäihmisten olosuhteisiin on talousarviossa kiinnitettävä huomiota. Liian pitkät jonot asumispalveluihin aiheuttavat kohtuutonta inhimillistä kärsimystä. Jokaisella kuopiolaisella pitää olla mahdollisuus arvokkaaseen ikääntymiseen myös silloin, kun kotona ei enää pärjää. Tämä ei saa jäädä rahasta kiinni.

Vasemmistoliitto on ollut talousarvion valmisteluvaiheesta sivussa, koska emme istu palvelualuei­den lautakunnissa tai kaupunginhallituksessa. Emme siis ole vielä päässeet tekemään omia esityksiämme ensi vuoden budjettiin. Kaupunginvaltuusto päättää lopullisesta talousarviosta joulukuun kokouksessaan, ja tuolloin aiomme vaatia suurempaa budjettia niin perusopetukseen kuin ikäihmisten palveluihin.

Keskustelua seuranneena uskallan toivoa, että saamme vastakaikua näille vaatimuksille myös muista puolueista.

Laura Meriluoto
Kaupunginvaltuutettu
Yhteiskuntatieteiden maisteri

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 17.11.2021

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto kuntavaalit

Kuntavaalit 2021: KIITOS

Kiitämme Kuopion vasemmistossa jokaisesta äänestä ja luottamuksesta kuntavaaliehdokkaitamme kohtaan!

Laura Meriluoto sai valtavan äänimäärän – yli 1000 ääntä!

Jatkamme työtämme jokaisen kuopiolaisen hyvinvointia edistävän ja punavihreän Kuopion puolesta.

Kategoriat
kuntavaalit

Kuntavaalikiertueella 2.-7.6.

Keskiviikko 2.6.

klo 15-17 Männistön tori

Lauantai 5.6.

klo 9-12 Kuopion tori
klo 15-15:45 Facebook-live: Käsityöaktivismia, feminismiä ja politiikkaa, järjestäjinä kuntavaaliehdokkaat Laura Meriluoto ja Maija Hartikainen, katso tapahtuman lisätiedot
klo 17- Soppaa ja sirkushuveja -tapahtuma Valkeisenlammella. järjestäjänä kuntavaaliehdokas Stefania Jaakkola, katso tapahtuman lisätiedot

Maanantai 7.6.

klo 15-17 Kuopion tori
Opetusministeri Jussi Saramo paikalla klo 15:30-16:15


Tule moikkaamaan ehdokkaitamme!

Noudatamme Aluehallintoviraston ohjeita sekä hygienia- ja turvallisuusohjeita.

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Laura Meriluodon vappupuhe

Laura Meriluoto piti vappupuheen Kuopion valtuustopuolueiden yhteinen vappulive! -tapahtumassa 1.5.2021

Hyvät kuulijat,

Tarvitaan kykyä kuvitella jotain parempaa, jotta sitä voi ryhtyä tavoittelemaan. Tarvitaan halua kuvitella.

Vappu on sopivaa aikaa haaveilla paremmasta ja oikeudenmukaisemmasta maailmasta. Sellaisesta maailmasta, jossa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta ei tarvitse taistella ja jossa ympäristön ja ilmaston kunnioittaminen menee voitontavoittelun edelle.

Minusta tuntuu, että tällä hetkellä keskitymme liiaksi miettimään, mistä kaikesta meidän pitää luopua saadaksemme aikaan muutoksen. Syyttelemme toisiamme ja synnytämme vastakkainasettelua, kun kukaan ei halua luopua mistään. Selkeät yhteiset visiot paremmasta tulevaisuudesta puuttuvat. Huoli omasta asemastamme tukahduttaa kykymme luovaan ajatteluun.

Samaan aikaan ilmasto lämpenee. Kasvi- ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon. Ihmisiä näkee nälkää ja joutuu jättämään kotejaan. Toisaalla kerskakulutus on kansanhuvi ja fossiilikapitalismin voittajat määräävät tahdin. Ihmisarvo määräytyy ennen kaikkea kuluttajuuden ja taloudellisen hyödyn kautta. Tähän mennessä tiedämme jo, että järjestelmämme on kestämätön, ja elämäntapamme sellaisena kuin olemme siihen tottuneet, on tullut tiensä päähän. Sukupolvemme tulee jättämään historiaan todella suuren jäljen, mutta vielä on ratkaisematta, muistellaanko meitä hyvässä vai pahassa.

Asioiden on muututtava. Tarvitsemme uudenlaisen, tasa-arvoa ja ympäristöä kunnioittavan talousjärjestelmän. Tarvitsemme uudenlaista työtä, uudenlaisia tapoja toteuttaa itseämme. Tarvitsemme rohkeutta.

En usko, että olemme pysähtyneet riittävän tarkasti miettimään, mitä kaikkea hyvää voimme saada muuttaessamme elämäntapaamme sellaiseksi, että tulevillakin sukupolvilla olisi mahdollisuus elää hyvää elämää.

Nyt viimeistään on aika alkaa rakentaa yhteisiä visioita siitä, millaista elämämme voisi tulevaisuudessa parhaimmillaan olla.

Itse uskon, että uusi elämäntapamme tarkoittaa enemmän laatuaikaa läheistemme kanssa. Se sisältää vähemmän suorittamista ja kilpailua. Se tarkoittaa mielekästä työtä, lisääntynyttä turvallisuuden tunnetta, maailmanlaajuista oikeudenmukaisuutta. Uskon, että jonain päivänä opimme määrittelemään itsemme ja toisemme jotenkin muutoin, kuin omistamamme materian ja tuottamamme taloudellisen hyödyn kautta.

Myös suomalaisen yhteiskunnan pitää nyt ja tulevaisuudessa perustua yhteisvastuuseen ja solidaarisuuteen. Ihmisten hyvinvointi tulee asettaa taloudellisten voittojen edelle. On pidettävä kiinni siitä, että yhteiskuntamme ei määrittele ihmisarvoa kansalaisuuden, ihonvärin, pankkitilin saldon tai työmarkkinatilanteen perusteella. Muistetaan myös, että ihmisyyden puolustaminen on itseisarvo, ei aate tai ideologia. Vääryyksien edessä vaikeneminen ei ole tolkun ihmisen merkki.

Hyvät kuulijat,

haluan vielä kohdistaa katseemme aikaan viime keväästä tähän hetkeen.

Julkisen sektorin työntekijät ovat sinnitelleet ja pitäneet meidät hengissä koronavuoden ajan. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat riskeeranneet oman elämänsä. Hoitajat ovat hoitaneet yötä päivää laitoshuoltajien ahkerasti huoltamissa tiloissa. Opettajat ovat laittaneet opetuksen yhdessä yössä nettiin ja pitäneet huolen siitä, että jokainen koulumme on edelleen maailman paras. Koulunkäynnin ohjaajat ovat opastaneet ja auttaneet lapsia äkillisesti muuttuneissa olosuhteissa. Koulukuraattorit ovat etsineet ja kannatelleet kelkasta pudonneita nuoria. Kotihoidon työntekijät ovat pitäneet huolta kotiin eristäytyneistä ikääntyneistä. Sosiaalityössä on etsitty vastauksia ihan uudenlaisiin kriisitilanteisiin. Listaa voi jatkaa.

Koronapandemia on osoittanut meille julkisen sektorin – siis julkisen sektorin työntekijöiden arvon.

Miten me osoitamme heidän arvonsa koronakriisin jälkeen? Pelkät kiitokset eivät tuo leipää pöytään eivätkä pidä ihmisiä alalla.

Entä miten elämämme muuten jatkuu? Inhimillinen korjausvelka on kasvanut. Sen korko kasvaa kaikkein nopeimmin. Tässä tilanteessa tarvitsemme vastuullisia päätöksiä ja satsauksia hyvinvointiin ja koulutukseen.

Uskon, että kaikesta aiheuttamastaan pahasta huolimatta koronakriisi voi myös opettaa meille jotain. Olemme nyt huomanneet, että nopeakin muutos elämäntavoissa on mahdollista, jos halua riittää. Ehkä koronavuosi on myös mahdollistanut haaveilun oikeudenmukaisemmasta maailmasta ja paremmasta elämästä.

Viimeiseksi luen teille Claes Anderssonin runon Kaikki palautuu entiselleen, tai?, joka mielestäni kauniisti valaa uskoa ja toivoa siihen tulevaisuuteen, jonka yhdessä voimme uhkaavista tulevaisuudenkuvista huolimatta rakentaa. Se kuuluu näin:

Linnut ovat levottomia, puut vääntelevät käsiään
kivuliaasti
Maa, ilma ja vedet saattavat olla menetetyt
Ilmasto osoittaa kaksivaiheisen hulluuden oireita ja
linnut ovat myrkyistä ja raskasmetalleista tolaltaan
Metsä kuolee käsiimme, me seisomme avuttomina
syli täynnä kuolleita tikkuja
Mutta pilviseinän tuolla puolen
aurinko levittää
valojensa huntuja
Pimeys muuttuu toivoksi ja
auringonvalo täyttyy
kirkkaasta linnunlaulusta
Luultavasti kaikki oli pelkkää kuvittelua
ja pahoja aavistuksia
Linnut tulevat taas lentämään kohti uusia avaruuksia, puut
nauttivat taas lehtivihreästä lounastaan
Kaikki palautuu entiselleen, tai?

Oikein hyvää etävappua kaikille!

Kategoriat
kuntavaalit Yleinen

Kuopion vasemmiston etävappu: Ruutuysi

Ruutuysi-kisassa kuva-arvoituksia Maija Hartikaisen johdolla ratkovat kuntavaaliehdokkaat Heikki Korppi, Laura Meriluoto, Soile Sirkka, Jaakko Turunen ja Kari ”Tumi” Turunen.

Kategoriat
Kaupunki Vasemmistonaiset

Vetovoimaa feministisellä kaupunkisuunnittelulla

Kolmekymppinen nainen katosi kotimatkallaan Lontoossa noin kuukausi sitten. Naisen ruumis löytyi myöhemmin metsäalueelta Lontoon ulkopuolelta. Lontoossa järjestettiin tapauksen vuoksi muistotilaisuus, jossa osoitettiin mieltä miesten naisia kohtaan tekemää väkivaltaa ja ahdistelua vastaan.

Tapaus on herättänyt paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Pelko ahdistelusta ja väkivallasta vaikuttaa tutkitusti naisten turvallisuuden tunteeseen, liikkumiseen ja viihtyvyyteen kaupunkitilassa. Euroopan unionin mukaan yli puolet EU:n naisista välttää ainakin toisinaan tiettyjä tilanteita tai paikkoja pelätessään joutuvansa fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi.

Millainen kaupunki olisi parempi paikka naisille? Kaupunkitilan suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen, miten turvalliseksi, viihtyisäksi ja omakseen naiset, mutta myös muunsukupuoliset, maahanmuuttajat, vammaiset, vanhukset tai lapset kaupungin kokevat. Kaupunkeja tulee suunnitella ensisijaisesti ihmisille, ei yksityisautoille tai talouskasvulle.

Naiset liikkuvat miehiä vähemmän omalla autolla. Feministin suunnittelemassa kaupungissa onkin helppo liikkua kävellen, lastenrattaiden kanssa, pyörätuolilla, rollaattorilla ja pyöräillen. Jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteista pidetään huolta ympäri vuoden. Joukkoliikenne on sujuvaa. Autoliikennettä on vähemmän ja se on sijoitettu kauemmas niin, ettei se vaaranna ihmisten turvallisuutta eikä alueen viihtyisyyttä.

Naiset kantavat usein arjessa vastuuta myös muista ihmisistä. Feministin suunnittelemalla asuinalueella on viihtyisä pieni keskusta, lähikauppa, päiväkoti, koulu, kirjasto, terveyspiste ja asukastupa. Näihin kaikkiin on mukava ja turvallinen reitti. Naapurustojen lapsille ja perheille löytyy puistoja, lähiliikuntapaikkoja ja lähiluontoa.

Turvattomuuden tunne vaikuttaa huomattavasti kaupunkitilan kokemiseen. Turvalliseksi koettu ympäristö on tärkeä osa onnistunutta kaupunkitilaa. Feministin suunnittelemilla alueilla on hyvä valaistus, avaruutta, katutaidetta ja ihmisiä.

Feministinen kaupunkisuunnittelu tukee jokaisen kaupunkilaisen hyvinvointia ja lisää kaupungin vetovoimaa.

Maija Hartikainen
yhteiskuntamaantieteilijä, kuntavaaliehdokas
Laura Meriluoto
sosiologi, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu hieman lyhennettynä versiona Savon Sanomissa 31.3.2021

Katso myös Laura Meriluodon nettisivut

Kategoriat
Yleinen

Mielipidekirjoitus: Parempaa tukea lasten ja nuorten neuropsykiatrisiin pulmiin

Kaupunginvaltuutettu ja vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Meriluodon ja demarivaltuutettu Iris Asikaisen mielipidekirjoitus tämän päivän Savon Sanomissa 27.2.2021.

Laura Meriluoto ja Iris Asikainen jättivät kesällä 2019 valtuustoaloitteen neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja perheiden tueksi muodostettavan moniammatillisen tukityömuodon perustamiseksi Kuopion kaupungin palvelujärjestelmään.

Lue koko mielipidekirjoitus Laura Meriluoton kotisivuilla.