Avainsana: mielipidekirjoitus

Kategoriat
eduskuntavaalit

Mielipidekirjoitus: Haluammeko tiukkaa kurjistamispolitiikkaa vai valtionvelan taittumista inhimillisesti?

KEVA:n äskettäin julkaiseman tutkimuksen mukaan työhyvinvointi varhaiskasvatuksessa ja terveysalalla on heikentynyt.

Työkuormitus on lisääntynyt jatkuvasti varsinkin varhaiskasvatuksen ja hyvinvointialueille siirtyneiden hoitajien keskuudessa. Näistä työntekijöistä yli puolet kertoo syyksi henkilöstöresurssien riittämättömyyden.

Ongelmana on myös se, ettei omaan työhönsä voi vaikuttaa. Lähes kolme neljästä kertoo myös työnsä henkisesti raskaaksi, vaikka jaksaisikin työssään fyysisesti hyvin.

Koulutuspaikkoja voidaan ja onkin lisätty sosiaali- ja terveysalalle. Ongelma vain on, etteivät alat ole enää niin vetovoimaisia. Palkat ovat edelleen liian alhaiset ja etenemismahdollisuudet ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön kehnot. Myös johtamisessa on petrattavaa.

Työn kuormittavuus pelottaa, vaikka alan työ koetaan tärkeäksi ja osaaminen on huipputasolla. Työ olisi kiinnostavaa, mutta tulevaisuus arveluttaa.

Ei pidä myöskään unohtaa, kuinka Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kurjistamispolitiikka vaikutti kunta-alan työntekijöihin, kuten terveys- ja varhaiskasvatusalalla. Kaiku tästä on osaltaan vaikuttanut tiettyjen alojen kiinnostavuuteen ja näkyy alan opiskelijoiden vähentymisenä.

Myös kokoomuksen tulevaisuuden veropolitiikka vaikuttaa väkisin terveys-, opetus- ja varhaiskasvatusalalle. Säästämällä julkiselta sektorilta kaksi miljardia euroa lisätään ongelmia terveys- ja varhaiskasvatuksen aloilla.

Haluammeko tiukkaa kurjistamispolitiikkaa vai valtionvelan taittumista inhimillisesti?

Heikki Korppi
Tehy Kuopion ammattiosasto ry puheenjohtaja ja vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Kuopiosta

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 28.1.2023

Kategoriat
Hyvinvointialue

Mielipidekirjoitus: Hyvinvoivat työntekijät ovat hyvinvointivalueen tärkein voimavara

Arvoisat hyvinvointialueemme johtajat. Tärkein voimavaramme hyvinvointialueella ovat hyvinvoivat työntekijät.

Iso osa työntekijöiden hyvinvointia on saada suunnitella omat työvuoronsa (SS 9.12.).

Työn, perheen ja opiskelun yhteensovittaminen autonomisen työvuorosuunnittelun kautta antaa edes pienen mahdollisuuden suunnitella elämää.

Elämä ei ole pelkkää työtä!

On toki työntekijöitä, jotka eivät halua suunnitella työvuorojaan, ja se heille suotakoon. Antakoon koneen tehdä työvuorot heille.

Suurin osa kuitenkin haluaa suunnitella työvuoronsa elämäntilanteensa mukaisiksi. Sekin mahdollisuus on annettava, eikä sitä saa mahtikäskyillä poistaa.

Jos te mietitte säästävänne (SS 10.12.) automaattisella, koneella tehtävällä työvuorosuunnittelulla, olette enemmän kuin väärässä. Työn ja elämän yhteensovittamisella, kuten työvuorosuunnittelun avulla, jaksamiseen liittyvät sairauspoissaolot vähenevät. Tällä tavoin säästetään moninkertaisesti enemmän kuin automaattisella, työntekijää kuulemattomalla työvuorojärjestelyllä.

Antakaa työntekijöiden päättää, miten he haluavat työvuoronsa suunnitella. Se ei ole johtajilta pois, ja se lisää hyvinvointia työntekijöiden keskuudessa. Teidän ei tarvitse olla huolissaan asiakkaista ja potilasta. Teidän on oltava huolissanne työntekijöistä, jotka pitävät huolen asiakkaista ja potilasta.

Ohje on ilmainen.

Heikki Korppi
Eduskuntavaaliehdokas
Tehyn Kuopion ammattiosaston puheenjohtaja 1.1.2023-
Ensihoitaja
Vasemmistoliiton Kuopion kunnallisjärjestön puheenjohtaja 2022

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.12.2022

Kategoriat
Hyvinvointialue

Mielipidekirjoitus: Mistä saadaan lisää työntekijöitä tarpeeseen, jonka työntekijämuutos tuo tullessaan?

Meillä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen ensihoitajilla koittaa ensi vuoden alussa uusi aika, kun aloitamme historiallisesti uudessa työaikarytmissä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sairaanhoitopiirin ensihoitajilla ei muutu mikään ja pelastuslaitoksen ensihoitajilla muuttuu kaikki paitsi hätäkeskukselta tulevat ensihoitotehtävät.

On toki hienoa, että työaika on kaikilla Pohjois-Savon ensihoitajilla sama, ja kun työvuorojen määrä vuodessa vähenee, samalla toivottavasti jaksaminen työssä parantuu.

Mutta miksi ihmeessä kaikki tehdään ilman siirtymäaikaa? Mistä saadaan lisää työntekijöitä, joita työaikamuutos tuo tullessaan – arviolta 15–16 uutta ensihoitajaa? Sijaispankista löytyy jokunen ensihoitaja Pohjois-Savon alueelta, mutta jos kaikki sijaiset vakinaistetaan, mikä sinällään hyvä asia, niin kuka silloin sijaistaa?

Kuopion kaupungilla on ollut tapana ottaa Suomen Pelastusalan ammattilaiset ry (SPAL ry) mukaan neuvotteluihin, kun on puhuttu palomiesten asioista, työsuhteista ja työaikakorvauksista. Näin on toimittu riippumatta siitä, onko neuvotteluoikeutta tai pääsopijajärjestön titteliä.

SPAL:lla on pitkä kokemus palomiesten ja myös ensihoitajien asioiden hoitamisesta, ja Kuopion kaupungin neuvottelupöydässä heidän asiansa on tullut kuulluksi. Nyt hyvinvointialueella ovi neuvottelupöytään on sulkeutunut. Muiden liittojen edustajat päättävät myös SPAL:n jäsenien asioista. Tämähän olisi sama kuin SPAL neuvottelisi sairaanhoitajien työehdoista KYSillä, ja esimerkiksi Tehy ei edes pääsisi neuvottelupöytään.

Yhteistyöstä tulee todella vaikeaa, kun hyvinvointialueen neuvottelupöydässä ei kohdella kaikkia liittoja yhdenvertaisesti. Yhteistyötä tarvitaan entistä enemmän ja paremmin tilanteessa, jossa muutokset ovat välttämättömiä, ja ne tulevat, halusimme tai emme.

On muistettava, että pelastuslaitoskin on mukana sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen muutoksessa.

Heikki Korppi
Eduskuntavaaliehdokas
Vasemmistoliiton Kuopion kunnallisjärjestön puheenjohtaja
Ensihoitaja

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 13.11.2022

Kategoriat
Aluevaalit

Mielipidekirjoitus: Etsivä ja jalkautuva työote käyttöön

Kuopiolainen kaupunginvaltuutettu, aluevaaliehdokas Laura Meriluoto (vas.) kannustaa ansiokkaassa mielipidekirjoituksessaan (SS 8.1.22), että sote-uudistuksen mahdollisuuksia kokonaisvaltaisen, yksilöllisen ja moniammatillisen tuen kehittämiseen tulee kaikin tavoin hyödyntää.

Erityisesti kasvavan vanhusväestön sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien oikea-aikaisempaan, monipuolisempaan sekä tässä ja nyt -periaatteella tapahtuvaan tavoittamiseen tarjoaisi etsivä lähityö hyviä mahdollisuuksia. Tällä hetkellä se on käytössä lähinnä eri järjestöjen yksittäisissä projekteissa eri puolilla Suomea. Siitä saadut kokemukset ovat kauttaaltaan hyviä ja rohkaisevia.

Kyseisen työmuodon keskeisin idea on, että mennään sinne, missä ihmiset luonnostaan liikkuvat. Ei siis jäädä odottelemaan ihmisten yhteydenottoa terveys- tai sosiaaliasioissa vaan liikutaan kaduilla, lähikaupoissa, postin palvelupisteissä, terveyskeskuksissa, sosiaaliasemilla, yömajoissa, asuinaluetapahtumissa, järjestöjen tms. ylläpitämissä kohtaamispaikoissa ym. Etsitään ja löydetään ihmisiä ennemminkin kuin hukataan ja kadotetaan heitä tökkivien puhelinpalvelujen ynnä muiden syövereihin!

Yksi sote-uudistuksen tuoma mahdollisuus on nykyistä parempi palveluintegraatio. Niinpä etsivässä ja jalkautuvassa työmuodossa voisi mahdollisena työparina olla yksi sosiaali- ja yksi terveysalan ammattilainen. Tällöin tavoitettu ihminen tarpeineen tulisi paremmin kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi.

Etukäteispainotteinen ja ennaltaehkäisevä – joissain tilanteissa korjaava – toimintamuoto tavoittaisi nopeammin palvelujen ulkopuolella eläviä, erilaisista palvelu- tai hyvinvointipuutoksista kärsiviä ihmisiä. Se voisi myös tarvittaessa antaa välitöntä fyysistä tai psyykkistä ensiapua sekä poimia sosiaalisen tai taloudellisen avun piiriin.

Parhaimmillaan toiminta siis havaitsisi ihmiselämän kytöpalot jo ennen leimahtamista tai karrelle palamista, mikä olisi niin yksilön kuin yhteiskunnan etu. Muutosvaiheessa tulee vain uskaltaa kurkottaa tulevaan, kokeilla ja satsata eri toimintamuotoihin. Uudistua ja jalkautua vaikkapa kaduille ihmisten pariin.

Marko Haakana
sairaanhoitaja YAMK
aluevaaliehdokas (vas.)
Kuopio
Joensuun kaupunginvaltuutettu vuosina 2001-2020

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 14.1.2022

Kategoriat
Aluevaalit

Mielipidekirjoitus: Eriarvoisuuteen on puututtava

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen tarjoaa meillä Pohjois-Savossa mahdollisuuden parantaa sellaisten ihmisten palveluita, jotka kärsivät kasautuneista ongelmista, jopa huono-osaisuudesta. Esimerkiksi asunnottomuus, vakavat päihde- ja mielenterveysongelmat sekä köyhyys altistavat ihmisiä tilanteisiin, joissa nykyinen järjestelmämme ei pysty auttamaan riittävästi.

Suomalainen palvelujärjestelmä on monin paikoin jäykkä ja siiloutunut, jopa asenteellinen. Esimerkiksi päihdeongelmista kärsivät ihmiset kertovat aivan liian usein, että heidän huolensa sivuutettiin terveyspalveluissa, kun potilastiedoista huomattiin päihdeongelman olemassaolo. Toiset kokevat tulleensa yhteiskunnan hylkäämäksi, kun eivät ole kyenneet vaikeassa elämäntilanteessa sitoutumaan palvelujärjestelmän rakentamiin sääntöihin. Huumeongelmaan ei yleensä löydy apua putkasta.

Pahimmillaan julkisissa palveluissa saatu huono kohtelu syrjäyttää. Tämä on paitsi inhimillisesti väärin myös huonoa resurssien käyttöä.

Tulevan hyvinvointialueen keskeisimpiä tehtäviä on tuoda sosiaali- ja terveyspalveluita lähemmäs toisiaan ja tarjota helposti saavutettavia palveluita niin sanotulla yhden luukun periaatteella. Monimutkaisissa elämäntilanteissa kun ei riitä, että lähdetään ratkaisemaan vain yhtä ongelmaa kerrallaan.

Esimerkiksi päihdesairautta on vaikeaa hoitaa, jos taustalla vaikuttaviin mielenterveyden ongelmiin ei ole tarjolla apua. Omasta terveydestä huolehtiminen on todella haastavaa, jos ei asu missään. Luku- ja kirjoitustaidottomalle navigointi monimutkaisessa palvelujärjestelmässä voi olla melkein mahdotonta. Tällaisissa tilanteissa järjestöjen apu on usein korvaamatonta. On kuitenkin sattumanvaraista, millaista kolmannen sektorin apua missäkin on tarjolla ja kuka sen piiriin päätyy.

Sote-uudistus tarjoaa mahdollisuuden kokonaisvaltaiseen, yksilöllisen ja moniammatillisen tuen kehittämiseen. Tätä mahdollisuutta ei saa eikä sitä ole varaa hukata.

Palveluiden suunnittelun keskiöön tulee asettaa ihminen, ei organisaatio. Ammattilaisten jaksamisesta ja koulutuksesta tulee huolehtia niin, että heillä riittää voimavarat myötätuntoiseen ja kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Palveluiden piiriin on päästävä helposti kaikissa elämäntilanteissa, myös ilman puhelinta tai nettiyhteyttä. Järjestelmän toimivuuden lisäksi kysymys on inhimillisyydestä.

On aika nostaa Pohjois-Savo hyvinvointia ja terveyttä kuvaavissa valtakunnallisissa tilastoissa parempaan valoon.

Laura Meriluoto
Sosiaalialan järjestötyöntekijä
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Aluevaaliehdokas (vas)
Kaupunginvaltuutettu Kuopio

Mielipidekirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 8.1.2022

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto

Mielipidekirjoitus: Hyvä alku mutta ei riittävä satsaus

Laura Meriluoto

Kuopion kaupunginhallitus päätti lisätä kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioesitykseen 700 000 euroa kasvun ja oppimisen palvelualueelle. Hyvä alku mutta ei riittävä satsaus. Kasvun ja oppimisen lautakunnan mukaan tarve olisi vähintään yli kaksinkertainen (Savon Sanomat 16.11.).

Perusopetus on palvelu, jossa parhaimmillaan voidaan ehkäistä lasten ja nuorten pahoinvointia ja eriarvoistumista. Tasa-arvoinen peruskoulutus on suomalaisen hyvinvointimallin kovaa ydintä. Otteemme on kuitenkin lipsumassa. Liian vähäisestä resursoinnista kärsivät usein etenkin ne oppilaat, joiden riski pudota kelkasta on muutenkin suurempi. Lisäksi koulujen henkilökunta on liian kovilla. Pelkään inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia, jos tämä suunta jatkuu.

Laadukas opetus, kohtuulliset ryhmäkoot, erityinen tuki ja oppilaiden pahoinvointiin puuttuminen varhaisessa vaiheessa vaativat kaikki resursseja, mutta taloudelliset satsaukset maksavat itsensä takaisin. Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen on investointi tulevaisuuteen.

Myös ikäihmisten olosuhteisiin on talousarviossa kiinnitettävä huomiota. Liian pitkät jonot asumispalveluihin aiheuttavat kohtuutonta inhimillistä kärsimystä. Jokaisella kuopiolaisella pitää olla mahdollisuus arvokkaaseen ikääntymiseen myös silloin, kun kotona ei enää pärjää. Tämä ei saa jäädä rahasta kiinni.

Vasemmistoliitto on ollut talousarvion valmisteluvaiheesta sivussa, koska emme istu palvelualuei­den lautakunnissa tai kaupunginhallituksessa. Emme siis ole vielä päässeet tekemään omia esityksiämme ensi vuoden budjettiin. Kaupunginvaltuusto päättää lopullisesta talousarviosta joulukuun kokouksessaan, ja tuolloin aiomme vaatia suurempaa budjettia niin perusopetukseen kuin ikäihmisten palveluihin.

Keskustelua seuranneena uskallan toivoa, että saamme vastakaikua näille vaatimuksille myös muista puolueista.

Laura Meriluoto
Kaupunginvaltuutettu
Yhteiskuntatieteiden maisteri

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 17.11.2021

Kategoriat
kuntavaalit Yleinen

Mielipidekirjoitus: Miten käyttäydyt somessa?

Nettikeskustelut ovat parhaimmillaan antoisia: voit verkostoitua, jakaa ajatuksia, tehdä kysymyksiä ja saada vastauksia – jopa kehittää harrasteita.

Kääntöpuolena keskusteluista tuntuu joskus puuttuvan kaikki estot. Mennään solvauksiin, ei hyväksytä eri näkemyksiä. Maalittaminen näkyy; mennään joukolla yhden kimppuun, millä tavoitellaan kohteen vetäytymistä ja mustamaalaamista.

Loka lentää keskusteluryhmissä, ja hyvä ryhmä voi mennä pilalle parin huonon keskustelijan myötä. Moderoinnin taso on hyvin vaihtelevaa.

Nettihäiriköinti voi tuoda seurauksia esimerkiksi kunnianloukkaussyytöksinä, ja työnhakutilanteissa saatetaan tarkistaa, mitä hakijasta mahdollisesti somesta löytyy. Tästä voi tulla työllistymisen este tai huomautuksia.

Huonoa käytöstä esiintyy hyvin korkeallakin tasolla. Esimerkiksi Twitteristä löytyy sangen helposti esimerkkejä. Julkisesti kieli on yleensä salonkikelpoista, mutta netissä voi vaikuttaa aivan toisenlaiselta persoonalta.

Twitterissä voit blokata ja Facebookissa voit erota ryhmistä, mikäli negatiiviset puolet ovat liikaa.

Pyritään pitämään nettikeskustelu asiallisena. Tämä voisi tehdä sosiaalisen median miellyttävämmäksi paikaksi käydä keskustelua, ja useampi uskaltaisi osallistua pelkäämättä häirintää.

Keskustelukulttuuri on huonontunut, mutta voimme yhdessä parantaa sen tasoa.

Millainen sinä olet somessa?

Juha-Pekka Miettinen, kuntavaaliehdokas
Vehmersalmi, Kuopio

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 16.5.2021

Kategoriat
Kaupunginvaltuusto kuntavaalit

Valtuuston valta ja lautakuntien vallan palauttaminen

Viikkosavoon (14.4.2021) haastatellut kuntapoliitikot valottivat mukavasti Kuopion vallan kammareita. On kuitenkin hyvä tarkentaa kaupunginvaltuuston vallankäytön mahdollisuuksia ja vaaroja. Valtuuston kunnassa käyttämä ylin valta on verrattavissa eduskunnan lakia säätävään valtaan. Esimerkiksi kaavoituspäätökset ovat merkittävää ja pysyväisluonteista paikallista lainsäädäntöä. Joka vuosi valtuusto hyväksyy tietysti talousarvion. Tämä budjettipäätös on tärkein kuntapolitiikan toistuva päätös.

Valtuuston on usein järkevää delegoida valtaansa. Mutta delegointi voi lipsahtaa myös vallan pois luovuttamiseksi.

Kuopiossa valtuusto päätti kymmenisen vuotta sitten keskittää valtaa tarpeettoman paljon kaupunginhallitukselle ja virkamiesjohdolle. Kuntapolitiikassa varsin poikkeuksellisesti Kuopiossa otettiin lautakunnilta pois päätösvalta oman palvelualueen budjetin valmisteluun ja siirrettiin se kaupunginhallitukselle ja virkamiesvalmistelulle.

Istuva valtuusto onneksi korjasi viime vuoden lopulla (30.11.) tämän virheliikkeen. Vasemmiston valtuustoryhmä oli ajamassa tätä korjausliikettä. Kesäkuun alusta voimaan tulevan uuden hallintosäännön mukaan neljä keskeistä lautakuntaa osallistuu ”strategian valmisteluun” ja tekee tavalliseen tapaan ”esityksen palvelualueen talousarvioksi”.

Valtuusto saa valtansa demokraattisesti kuntalaisilta. Kuntavaaleissa valittavien valtuutettujen on ensimmäisenä tutustuttava tarkasti vallankäytön mahdollisuuksiinsa, ja sitten käytettävä sitä.

Niko Noponen
Kuntavaaliehdokas (vas.)

Kirjoitus on julkaistu Viikkosavossa 28.4.2021

Kategoriat
Yleinen

Bensakapina perustuu valeuutisiin

Kansalaisaloite polttoaineveron alentamiseksi saavutti nopeasti 50000 allekirjoitusta ja etenee aikanaan eduskunnan käsiteltäväksi. Valitettavasti ns. bensakapina on jälleen kerran osoitus siitä, että valeuutiset uppoaa kansaan kuin häkä. Polttoaineen verojen reaaliarvo on ollut vakaa vuosikausia. Bensan hintaan vaikuttaa verojen sijasta raakaöljyn hinnan heilahtelu. Kansalaisaloite kannattaisi eduskunnan sijasta lähettää Lähi-Idän öljyvaltioihin, jotka ovat maailman suurimpia raakaöljyn tuottajia.

Menneisyydessä roikkuvan kapinoinnin sijaan järkevämpää olisi suunnata katseet tulevaisuuteen ja rakentaa liikkumisen edellytyksiä muiden asioiden kuin polttomoottoriautoilla tapahtuvan yksityisautoilun varaan. Esimerkiksi Ruotsi ja Iso-Britannia ovat linjanneet, että uusia polttomoottoriautoja ei enää vuodesta 2030 alkaen myydä.

Tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen ja liikkumisen optimoimista, jossa tärkeänä työvälineenä ovat kaavoitus ja uudet teknologiset ratkaisut. Maailma ei pelastu sillä, että ihmisten ajoneuvojen käyttövoima vaihdetaan bensasta sähköön.

Jaakko Turunen
toiminnanjohtaja, kuntavaaliehdokas (vas)
Kuopio

Polttoaineen verojen reaaliarvo on ollut vakaa vuosikausia

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 21.3.2021

Kategoriat
Yleinen

Mielipidekirjoitus: Parempaa tukea lasten ja nuorten neuropsykiatrisiin pulmiin

Kaupunginvaltuutettu ja vasemmiston valtuustoryhmän puheenjohtaja Laura Meriluodon ja demarivaltuutettu Iris Asikaisen mielipidekirjoitus tämän päivän Savon Sanomissa 27.2.2021.

Laura Meriluoto ja Iris Asikainen jättivät kesällä 2019 valtuustoaloitteen neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja perheiden tueksi muodostettavan moniammatillisen tukityömuodon perustamiseksi Kuopion kaupungin palvelujärjestelmään.

Lue koko mielipidekirjoitus Laura Meriluoton kotisivuilla.