Kategoriat
kuntavaalit

Työhyvinvoiva työntekijä on työnantajallekin tuottava

Olen huolissani Kuopion kotihoidon tilanteesta. Ammattiosaston puheenjohtajana saan paljon yhteydenottoja työntekijöiltä heidän kiireisestä arjestaan. Tilanne on puhututtanut ainakin jo 10 vuotta. Tilanne ei puhumalla ole parantunut, päinvastoin, se on katastrofaalisesti pahentunut. Siniset valot ja käsien taputukset eivät ole auttaneet, vaikka sympatiaa ovatkin tuoneet.

Kotihoidossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä, ikäihmisiä, joiden hoitopaikka olisi jo palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä. Ikäihmisten hoitotyö on koko ajan vaativampaa ja kuormittavampaa. Kotihoidon työntekijät, joita on aivan liian vähän, ovat työssään joka päivä kovilla ja tekevät työnsä kohtuuttoman pienillä resursseilla, pelkona, pystyykö hoitotyönsä tekemään enää eettisestikään oikein. Kotihoidon työntekijöiden uupumus on käsin kosketeltavissa, sairauspoissaolot vain kasvavat työuupumuksen vuoksi ja alalta halutaan työolosuhteiden ja eettisyyden takia pois, vaikka työ on työntekijöiden mielestä arvokasta, mukavaa ja antoisaa.  

Kotihoidon tämän hetkinen tila on vaikuttanut joko suoraan tai välillisesti myös vastaanottopalvelujen, erikoisairaanhoidon, ensihoidon tehtävien ja käyntien määrään lisääntymisenä. Suuri huoli on myös asiakkaiden vuodeosastojen hoitojaksojen pidentymisestä, koska asiakkaita ei voida kotiuttaa kotihoidon resurssipulan vuoksi.

Kotihoidon tilanteen korjaamiseksi tarvitaan toki myös rahaa, esimerkiksi työntekijöiden lisäämiseksi. Mistä raha? Vaikka velalla, jos kassasta ei muuten valtion koronatukiaisista hoitoalalle rahoja riitä? Rahat palautuvat jopa moninkertaisesti takaisin sairauspoissaolojen vähentymisenä, ikäihmisten hoidon parantumisena sekä muilta hoitotyön palvelualoilta tehtävien määrän vähentymisenä. Joskus on vaan pakko ymmärtää, että ensin on investoitava rahaa ennen kuin voidaan saada säästöjä. Erikoista on, että jotkut puolueet vaativat myös parempaa terveydenhuoltoa, mutta mikään ei saisi maksaa mitään tai halutaan kaikki ulkoistaa yksityiselle terveyspalvelujen tuottajille, tuottajille, jotka eivät edes maksa verojaan Suomeen. Yksityisille terveysjäteille, joihin on varaa vain hyvätuloisilla. Hyvällä hoidolla on hintansa ja rahalliset panostukset ovat sekä tuottavia että säästäviä, kun resurssit ja panostukset kohdennetaan oikein. Nyt on Kuopion kaupungin pakko antaa se arvostus ja tuki mikä kotihoidolle kuuluu, tai uhkana on, ettei meillä ole kohta enää kotihoidossa työntekijöitä, joille tuki ja arvostus voidaan antaa. Samalla kotihoidosta saataisiin imu-, veto-, pitovoimainen sekä arvostettu paikka tehdä työtä. Myös vanhustyön koulutukseen saataisi lisää kiinnostusta ja opiskelijoita!

**

Omaishoidontukeen on saatava reilu korotus. Sitä voidaan korottaa, koska vastaavalla tavalla järjestettyä hoitoa ei saada mistään, millään keinoin, halvemmalla. Omaishoitajien taloudelliseen tukemiseen, jaksamiseen ja lakisääteisten lomien mahdollistamiseen panostamalla, saadaan taas säästöjä ja hyvinvointia. Omaishoitajat tekevät meillä äärettömän hienoa ja kaupungille erittäin taloudellisesti kannattavaa työtä. He ansaitsevat työllensä tukea.

**

On myös järkyttävää ollut kuulla, että liitoskuntien terveysasemat ja koulut ovat taas lopetusuhka keskustelun alla. Oikeastiko jotkut miettivät, että Maaningan, Juankosken, Nilsiän ja Karttulan terveysasemien ja koulujen lopettamisuhka toisi meille säästöä? Kyllä nyt pitää ajatella, varsinkin näin kaamean koronan tuoman etätyön aikaan, että kannattaa panostaa liitoskuntien palveluihin, kuten parempiin julkisiin kulkuyhteyksiin, tiestön parempaan kuntoon ja toimiviin tietoliikenneyhteyksiin. Tämäkin on itseasiassa säästökeino. On ihan höpöä ajatella, että liitoskunnista ihmisten kuljettaminen Kuopion keskustaan palvelujen perässä olisi säästökeino. Myös elinkeinoelämää ja yrittäjyyttä voitaisiin saada liitoskuntiin lisää, kun puitteet alueilla olisivat kunnossa. Hyvinvointi ei ole pelkkää rahaa, elinkeinoelämää tai ihmisten määrää, se on myös puhdasta luontoa, väljyyttä ja peruspalveluiden toimivuutta ja säilyvyyttä, tulevaisuuden uskoa.

**

Koulunkäynninohjaajia tarvitaan lisää. Miksi? He ovat lähinnä sitä lasta ja nuorta, tukemassa ja auttamassa oppimaan ja kasvamaan. Syksylle on juuri saamien tietojen mukaan koulunkäynninohjaajille tiedossa vähennyksiä. Mitä ihmettä? Kesällä he ovat jo osa lomautettuna, talven pienellä palkalla tekevät lasten ja nuorten eteen huikean hyvän työn, joka ei näy monille ulospäin. Puhutaan vaan opettajista ja heidän resursseistaan. On hyvä, että puhutaankin, mutta koulunkäynninohjaajat ovat erittäin tärkeä osa koulurauhaa, oppimisen tukemista ja koulumaailman yhteisöä, ammattiryhmä, jota ilman ei opettajillakaan olisi mahdollisuutta tehdä työtään hyvin.

**

Myös varhaiskasvatus on murroksessa. Lastenhoitajien tulevaisuus puhututtaa. Lastenhoitajan syli, turva ja läheisyys lapselle on korvaamaton, ”opet” eivät pysty työskentelemään ilman lastenhoitajien työpanosta päiväkodeissa täysipainoisesti. Päiväkodit eivät tule ilman lastenhoitajia pärjäämään, se on vaan fakta.

**

Mikä ihmeen vimma on näistä matalapalkka-ammateista säästää? Lähihoitajat, lastenhoitajat ja koulunkäynninohjaajat, korvaamattomat työntekijät, joiden palkka on pieni ja työmäärä suuri. Säästö on olematon suhteessa saatuihin hyötyihin.

Ei Kuopion kaupungin työnantajana tarvitse olla huolissaan asiakkaistaan. Kaupungin kannattaa olla huolissaan työntekijöistään, kyllä työntekijät pitävät huolen asiakkaista. Työhyvinvoiva työntekijä on työnantajallekin tuottava!

Terveyspalvelut kaikille, ei harvoille! Muiden muassa näiden asioiden vuoksi minä olen ehdolla Kuopion kaupungin valtuustoon, nämä ovat minulle tärkeitä arvoja, näiden asioiden puolesta haluan pitää huolta ja vaikuttaa.

Heikki Korppi

Heikki Korppi on kuntavaaliehdokas, päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Pohjois-Savon pelastuslaitoksella ja Tehy Kuopion ammattiosasto ry:n puheenjohtaja